Avainsana-arkisto: Myyjä

Yksityisten välisten kauppojen riita-asiat ja kuluttajasuoja

Monta kertaa on näkynyt kirjoituksia, jossa kysellään kirpputoriostosten kuluttajasuojasta.

Huuto.net tai tori.fi sivustolla voi myös myydä yritykset, heitä koskee kuluttajansuojalaki. Yksityinen myyjän ja ostajan välisessä kaupassa ei sovelletta kuluttajansuojalakia, vaan kauppalakia.

Se, kumpaa lakia sovelletaan, menee helposti sekaisin ihmisillä.

Jos myynnissä on tuote ja se myydään siinä kunnossa, kun se on kuvissa ja käytettynä. Ei ostaja voi kuvitella saavansa täysin uutta, joka olisi kaupan paketissa. Rehellinen myyjä kertoo, jos tuotteessa on jotain huomautettavaa, eli virheet ja viat.

Jos tuotteessa on virhe, myyjälle on annattava mahdollisuus korjata virhe, vaihtaa virheettömään tuotteeseen, antaa hinnanalennus tai purkaa kauppa.

Ostajalla on velvollisuus tarkistaa tuote paikanpäällä. Jos ei tarkista paikanpäällä on ostajan reklamoitava myyjää havaitsemastaan virheestä tai viasta, kohtuullisen ajan kuluessa.

Kotiin päästyä on hyvä tarkistaa, jos ei pysty tarkistamaan paikanpäällä tuotetta. Jos ostaja ei tarkista tuotetta myyjän kehoituksesta huolimatta, on reklamaation tekeminen hankalampi asia.

Suoria lainauksia kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulta:

Virhe:

Myyjän antamat tiedot tavaran ominaisuuksista tai käytöstä eivät pidä paikkaansa ja annetut tiedot ovat voineet vaikuttaa vaikuttaneet kauppaan.
Myyjä jättää ilmoittamatta tiedossa olevasta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta merkittävästä seikasta, ja laiminlyönti on voinut vaikuttaa kauppaan.
Tavara on hintaansa ja olosuhteisiin nähden huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli perustellusti aihetta edellyttää.

Yksityinen myyjä:

”Jos käytetty tavara on ostettu yksityiseltä henkilöltä, kauppaan ei sovelleta kuluttajansuojalakia vaan kauppalakia, jonka säännökset virheen määrittelyn osalta ovat pitkälti kuluttajansuojalakia vastaavia. ”

Ostajan velvollisuus:

”Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ostajan velvollisuudet ovat suuremmat kuin kuluttajakaupassa.”

Erimielisyyksien ratkaisu:

”Koska kahden yksityisen henkilön välinen kauppa ei kuulu kuluttajansuojalain piiriin, ostaja ei voi turvautua kuluttajaneuvonnan apuun.

Ostajan kannattaa tehdä virheestä ensin valitus myyjälle.

Jos valitus ei johda tulokseen, ostaja voi viedä asian käräjäoikeuteen.”

Kauppapaikka:

”Tavara katsotaan ostetuksi yksityishenkilöltä myös silloin, kun se on ostettu yrityksen ylläpitämältä kauppapaikalta, jossa selkeästi ilmenee kaupan tapahtuvan yksityishenkilöiden kesken.

Tällaisia kauppapaikkoja ovat esimerkiksi itsepalvelukirpputorit, myynti-ilmoituksia tarjoavat verkkokirpputorit ja verkkohuutokaupat.”

Jos erimielisyyden ratkaisussa ei päästä sopuun, ratkaisu on haettava viimekädessä oikeudesta. Aina sovittelu on myös mahdollista, joten ei sitä kannata jättää väliin, jos on pienikin mahdollisuus päästä sopuun.

Tulee varmasti halvemmaksi, kun oikeudessa asian käsitteleminen. Koskaan ei voi olla ennakkoon täysin varma, minkälaisen kannan käräjäoikeus ottaa asiaan.

Aina voidaan antaa hinnanalennusta tai muu hyvitys, mutta jos kaupanpurkuun päädytään, voi myyjä vaatia tuotteen takaisin ja ostajalla on velvolisuus toimittaa se myyjälle.

Tuotteen täytyy olla kaupanpurussa siinä kunnossa, kun se on ollut kauppaa tehdessä. Jos näin ei ole on myyjällä oikeus vaatia hyvitystä siitä.

Tässä on otteita kauppalaista, tämän sivun alalaidassa on linkki kauppalakiin.

Kauppalain 4. luku on Tavaran ominaisuudet

Sopimuksenmukaisuus
17 § Tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Jos muusta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee:

1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;

2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;

3) vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; sekä

4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.

Jos tavara poikkeaa siitä, mitä 1 tai 2 momentissa säädetään, siinä on virhe.

Tiedot tavarasta
18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.

Tämän pykälän 1 ja 2 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.

Sellaisena kuin se on -ehto
19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:

1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Kun käytetty tavara on myyty huutokaupalla, se katsotaan myydyksi ”sellaisena kuin se on”. Sovellettaessa 1 momentin 3 kohdan säännöstä on tällöin otettava huomioon huutokaupan aloitushinta.

Tavaran tarkastus ennen kauppaa
20 § Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut tavaran tai ilman hyväksyttävää syytä laiminlyönyt noudattaa myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa havaita, ellei myyjä ole menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, kun ostajalla on ennen kaupantekoa ollut tilaisuus tarkastaa tavaraa koskeva näyte ja virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä.

Virheellisyyden määräävä ajankohta
21 § Tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.

Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Sama on voimassa, jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan ja huononeminen koskee sitoumuksen piiriin kuuluvaa ominaisuutta.

Kauppalain 6. luku on tavaran virheen seuraamukset

Ostajan oikeudet
30 § Jos tavarassa on virhe eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa tämän luvun säännösten mukaisesti vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Hän saa myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kauppahinnan maksamisesta.
Tavaran tarkastus luovutuksen jälkeen
31 § Kun tavara on luovutettu, ostajan on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat.

Jos käy ilmi, että tavara tullaan kuljettamaan luovutuspaikkakunnalta, ostaja saa lykätä tarkastusta, kunnes tavara on tullut perille.

Jos ostaja tavaran ollessa matkalla määrää sille uuden määräpaikan tai lähettää tavaran edelleen ilman, että hänellä on kohtuullista tilaisuutta sen tarkastamiseen, ja jos myyjä kaupantekohetkellä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tavaran määräpaikka mahdollisesti muuttuu tai että tavara mahdollisesti lähetetään edelleen, ostaja saa lykätä tavaran tarkastusta, kunnes se on tullut perille uudelle määräpaikkakunnalle.

Reklamaatio
32 § Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (reklamaatio).
33 § Ostaja saa 31 ja 32 §:n säännösten estämättä vedota tavaran virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Virheen korjaaminen ja uusi toimitus
34 §

Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen ilman että ostajalle aiheutuu siitä kustannuksia, jos virhe voidaan korjata ilman, että myyjälle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Myyjä saa virheen korjaamisen sijasta 36 §:n mukaisesti uusia toimituksen.

Ostajalla on oikeus vaatia uutta toimitusta, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Ostajalla ei kuitenkaan ole tällaista oikeutta, jos on olemassa 23 §:ssä tarkoitettu este tai epäsuhde. Ostajalla ei myöskään ole oikeutta vaatia uutta toimitusta, jos kaupan kohteena on tavara, joka oli olemassa kaupantekohetkellä ja jota, ottaen huomioon tavaran ominaisuudet sekä sen mitä sopijapuolten on oletettava edellyttäneen, ei voida korvata muulla tavaralla.

Jos myyjä ei täytä velvollisuuttaan korjata virhe, ostajalla on oikeus saada korvaus virheen korjaamisen edellyttämistä kohtuullisista kustannuksista.

35 § Ostaja ei saa vaatia virheen korjaamista tai uutta toimitusta, ellei hän ilmoita vaatimuksestaan myyjälle samalla kun hän reklamoi tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen. Ostajan laiminlyönnillä ei kuitenkaan ole tällaista vaikutusta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
36 § Vaikka ostaja ei vaatisi virheen korjaamista tai uutta toimitusta, myyjä saa omalla kustannuksellaan korjata virheen tai uusia toimituksen, jos se on mahdollista aiheuttamatta ostajalle olennaista haittaa ja ilman vaaraa siitä, ettei ostaja saa myyjältä korvausta hänelle aiheutuvista kustannuksista.

Myyjä ei saa vedota siihen, että hänelle ei ole annettu tilaisuutta 1 momentissa tarkoitettuun virheen korjaamiseen tai uuteen toimitukseen, jos ostaja on korjauttanut virheen eikä olosuhteet huomioon ottaen voida kohtuudella edellyttää, että ostaja olisi jäänyt odottamaan oikaisua myyjän puolelta.

Hinnanalennus ja kaupan purku
37 §

Jollei virheen korjaaminen tai uusi toimitus tule kysymykseen taikka jollei sitä suoriteta kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostaja saa vaatia 38 §:n mukaisesti laskettavaa hinnanalennusta tai purkaa kaupan 39 §:n mukaisesti.

Ostajalla ei kuitenkaan ole oikeutta hinnanalennukseen, kun tavara on ostettu käytettynä huutokaupasta.

38 § Ostajan vaatiessa hinnanalennusta se lasketaan niin, että alennetun ja sopimuksen mukaisen hinnan välinen suhde vastaa virheellisen ja sopimuksen mukaisen tavaran arvon välistä suhdetta luovutusajankohtana.
39 § Ostaja saa virheen vuoksi purkaa kaupan, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää.

Ostaja ei saa virheen vuoksi purkaa kauppaa, ellei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, taikka sen ajan päättymisestä, joka myyjällä saattaa 37 §:n mukaan olla käytettävissään virheen korjaamista tai uutta toimitusta varten. Ostajan laiminlyönnillä ei kuitenkaan ole tällaista vaikutusta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvo

Vahingonkorvaus
40 § Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut 27 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu este. Jos virheettömän tavaran luovuttamiselle on este, on 28 §:n säännöksiä myyjän velvollisuudesta ilmoittaa sopimuksen täyttämistä kohdanneesta esteestä sovellettava vastaavasti.

Tämän pykälän 1 momentin mukaan ei korvata sellaista välillistä vahinkoa, jota tarkoitetaan 67 §:ssä.

Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Kauppalain 12. luku on Yhteisiä säännöksiä kaupan purusta ja uudesta toimituksesta

Purun ja uuden toimituksen vaikutukset
64 § Jos kauppa puretaan, lakkaavat myyjän velvollisuus luovuttaa tavaran hallinta sekä ostajan velvollisuus maksaa kauppahinta ja myötävaikuttaa kauppaan.

Sikäli kuin sopimus on täytetty, kumpikin sopijapuoli saa vaatia, että vastapuoli palauttaa sen, mitä hän on vastaanottanut. Sopijapuoli saa tällöin pidättyä täyttämästä omaa palautusvelvollisuuttaan, kunnes vastapuoli täyttää oman vastaavan velvollisuutensa sekä maksaa vahingonkorvauksen ja koron, jonka tämä on velvollinen suorittamaan, tai asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden maksamisesta.

Jos myyjän on määrä uusia toimitus, ostaja saa olla palauttamatta vastaanottamaansa tavaraa, kunnes uusi toimitus tapahtuu.

65 §

Jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä.

Jos myyjän on maksettava kauppahinta takaisin, hänen on maksettava sille korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentin mukaisesti korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun.

Kaupan purkua ja uutta toimitusta koskevan oikeuden menettäminen
66 § Ostaja saa purkaa kaupan tai vaatia uutta toimitusta vain, jos hän voi palauttaa tavaran olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä.

Ostaja ei kuitenkaan menetä purkuoikeuttaan eikä oikeuttaan vaatia uutta toimitusta, jos:

1) tavara on tuhoutunut, kadonnut, huonontunut tai vähentynyt omien ominaisuuksiensa tai muun sellaisen seikan vuoksi, joka ei johdu ostajasta;

2) tavara on tuhoutunut, huonontunut tai vähentynyt sellaisen toimenpiteen vuoksi, joka on ollut välttämätön tavaran virheettömyyden tarkastamiseksi;

3) tavara on kokonaan tai osittain myyty edelleen tavanomaisessa järjestyksessä taikka ostaja on käyttänyt sitä edellytettyyn tarkoitukseen ennen kuin hän havaitsi sen virheen, jonka perusteella hän haluaa purkaa kaupan tai vaatia uutta toimitusta, ja ennen kuin hänen olisi pitänytkään sitä havaita; tai

4) kauppa puretaan oikeudellisen virheen vuoksi ja ostaja on lain mukaan menettänyt tavaran tai luopunut siitä.

Ostaja ei myöskään menetä purkuoikeuttaan eikä oikeuttaan vaatia uutta toimitusta, jos hän korvaa myyjälle tavaran huonontumisesta tai vähentymisestä johtuneen arvonalennuksen.

Kauppalain 13. luku on Vahingonkorvauksen määrä

Välitön ja välillinen vahinko
67 § Sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut.

Välillisenä vahinkona pidetään:

1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä;

2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla;

3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein;

4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä

5) muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

Välillisenä vahinkona ei kuitenkaan pidetä sellaista vahinkoa, joka vahingon kärsineelle sopijapuolelle on aiheutunut muun kuin 2 momentissa tarkoitetun vahingon rajoittamisesta.

Hinnanero
68 §

Jos kauppa on purettu ja ostaja on tehnyt kateoston tai myyjä myynyt tavaran uudelleen ja toimenpide on suoritettu huolella sekä kohtuullisessa ajassa kaupan purkamisesta, hinnanero lasketaan sopimuksen mukaisen hinnan ja kateostossa tai -myynnissä maksetun hinnan perusteella.

69 § Jos kauppa on purettu eikä 68 §:n mukaista kateostoa tai -myyntiä ole tehty ja jos sopimuksessa tarkoitetulle tavaralle on olemassa käypä hinta, hinnanero lasketaan sopimuksen mukaisen hinnan ja purkuajankohdan mukaisen käyvän hinnan perusteella.

Käypä hinta määräytyy sen mukaan, mikä on sellaisen tavaran hintataso sillä paikkakunnalla, missä tavaran luovutuksen olisi pitänyt tapahtua.

Vahingon rajoittaminen ja vahingonkorvauksen alentaminen
70 § Vahinkoa kärsivän sopijapuolen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Jos hän laiminlyö tämän, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta.

Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon vahingonkorvausvelvollisen sopijapuolen mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet.

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/tavaran-vika-tai-puute/kaytetyn-tavaran-virhe/
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/tavaran-vika-tai-puute/korjaaminen/
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/tavaran-vika-tai-puute/hinnanalennus-ja-kaupan-purku/
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/tavaran-vika-tai-puute/vahingonkorvaus/
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870355#L9

Kaikkien sekoittaminen pieleen menneeseen kauppaan

Olen tässä nyt aika monessa ryhmässä, missä olen mukana Facebookissa syksyn aikana törmännyt julkaisuihin, jotka mielestäni voisivat täyttää kunnianloukkausmääritelmän tai sen kirjoittaja saattaisi syyllistyä mustamaalaamiseen.

Usein näissä kirjoituksissa on kysymys kahden ihmisen eriävästä näkemyksestä tai siitä, että ostaja ei ole saanut ostamaansa tuotetta.

Tuotteen perään kysellään julkisesti. Tietenkin tuotteen perään pitää kysellä, nyt ei ole siitä kysymys.

Kysymys on siitä, että joskus tämän henkilö, josta kirjoitetaan, ei edes kuulu kyseiseen ryhmään, missä tuotteen perään kysellään. Lisäksi saattaa olla, että kyseisessä ryhmässä ei ole edes myyty kyseistä tuotetta. Toinen vaihtoehto on, kun ostamaani tuotetta ei kuulu ja en saa asiaani muuten hoidettua myyjän kanssa, laitan viestiä kaikille, jotka löydän hänen Facebook-tililtä.

Katson siis oikeudekseni laitaa myyjän sukulaiselle tai ystäville tiedon meidän välisestä erimielisyydestä. Tai teen asiasta julkaisun johonkin ryhmään, vielä siten, että tuotteen myyjän nimi tulee ilmi tai on tunnistettavissa.

Rikosilmoitusta en ole tehnyt tai tee, koska mielestäni poliisilla on muutakin tekemistä.

Tätä en itse ole koskaan ymmärtänyt. Miksi laitaa viestiä täysin ulkopuoliselle? Miksi en vaan voi tehdä rikosilmoitusta?

Kysyin asiaa teoriassa nettipoliisilta, että jos ottaisin yhteyttä myyjän sukulaiseen.

Hänen vastaus oli, miksi? Ei kai se suvulle kuulu tai ole heidän vikansa?

Jos sotken asiaan sukulaisia saatan syyllistyä kunnianloukkaukseen tai mustamaalaamiseen.

Olen samaa mieltä. Ei asioiden selvittämiseen tarvita koko sukua.

En tiedä sinusta, mutta minä itse jätä väliin sukulaisille viestien lähettämisen. Tekisin rikosilmoituksen ja antaisin poliisille työrauhan.

Toimintatapa on seuravanlainen:

Ota yhteyttä poliisiin ja kysy neuvoja, jos tarvitset (ota yhteys omasi alueen poliisiin)
Tee rikosilmoitus
Anna poliisi tutkita rauha

Poliisi on suomessa ainoa viranomainen, joka voi tutkia rikoksia.

Muista, ennen tuomiota on tekijä vasta epäilty ja syytön.

Mikä meitä ihmisiä vaivaa, emmekö voi hoitaa asioita siten, ettei siihen sekoiteta koko sukua tai jonkin ison ryhmän jäseniä. Pitääkö kaikki asiat puida julkisesti.