Eilen oli sitten Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämä Lasipäivä 2016, paikkana oli Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, Riihimäki (http://www.suomenlasimuseonystavat.fi/).
Olin sitten ensimmäistä kertaa kyseisessä tapahtumassa, tapahtuma oli kyllä ihan mielenkiintoinen ja antoisa.
Muutamassa kohtaa jäin miettimään, että oliko tässä tapahtumassa tarkoitus kokoontua mukavan harrastuksen pariin ja vaihtaa yhteisen harrastuksen tuomia iloja vai joku muu.
Tapasin ihan vahingossa mukavan vanhemman henkilön ja hänen kanssa juttelin pitkään ja totesin, että oli kiva jutella ja vaihtaa ajatuksia. Hän lupasikin laittaa minulle muutamasta mielenkiinnon kohteesta lisätietoa sähköpostiini, nyt odotan tätä tietoa, toivottavasti saankin tietoa.
Nyt tulee tälläisen tapahtuman varjopuoli, josta nyt on pakko avautua ihan huolella, koska koen sen oikedekseni kertoa, mukavien harrastusten varjopuolistakin.
Kuten on varmasti tullut ilmi tässäkin blogissa, kerään Iittalan lasin, Marimekolle tekemiä tuotteita. Näitä on Kivi kynttilälyhdyt ja Mariskoolit.
Tiedostan, että kaikki ei kerää näitä ja ei tiedä kaikkia asioita, mutta luulisi edes pienet helposti tarkistettavat asiat otettavan selville, ennen kun tulee myymään tälläiseen tapahtumaan.
No, suoraan sanottuna tämän myyjän käyttäytyminen oli jostain todella syvältä ja vielä erittäin aliarvioiva, hän ei siis ymmärrä näitä jotka keräävät esim. mariskooleja.
Se on suotava hänelle, mutta älä sentään yritä kusettaa ihmisiä.
Iittala on omilla sivulla kertonut, ”valmistusmuotista tuleva teksti marimekko maljan pohjassa, tuli käyttöön vuonna 2004” Mariskoolien värit ja tuotantovuodet vuosina 1965 – 2017). I tarrojen mallit ja käyttöajankohdat löydät tästä blogistakin (Löytyy myös Iittalan omilta www-sivuiltakin Kysymyksiä ja vastauksia sivu).
Joten nyt tulee se ongelman ydin tai se joka on minusta periaatteessa ostajan harhauttamista tai minun mielestä tässä voidaan sanoa jopa lievän petoksen yrityksestä. Myydään tavara väärillä tiedoilla tai suorastaan ristiriitaisena, joka ei ole mahdollista.
Myynnissä oli Punainen mariskooli (tässä oli myös huomattavan paljon keltaista, joka on sallittu punaisessa lasissa), jossa luki maljan pohjassa marimekko ja Iittalan I-tarrana oli tarra joka on ollut käytössä vuosina 1991 – 2001 välisenä aikana.
Kun kysyin mistä olet tämän mariskoolin hankkinut?
Vastaus oli Iittalan työtekijältä saanut ja omassa laatikossa.
Kerroin myyjälle, mikä ristiriita mariskoolissa on.
Vastaus oli ei kiinnosta ja en ymmärrä, miksi joku kerää mariskooleja.
Tähän oli pakko todeta, että ei näitä varmasti myytäisi, jos ei joku keräisi.
En minäkään alkanut arvostelemaan hänen muita tuotteita, joita hänellä oli myynnissä.
Peruskysymys onkin se, miksi tulla tälläiseen tapahtumaan myymään tuotetta, jonka alkuperää ja aitoutta ei ole kunnolla tarkistanut, kun vastaukset olisi saanut ihan muutamalla Googlen hakusanalla.
Mielestäni, tälläinen myyjä pilaa kaikkien harrastajien maineen ja on minusta oksettava.
Rajua teksitä, mutta en ymmmärrä tälläisiä miehiä tai naisia.
Hei! Minulla on myös tuollainen ounainen mariskooli, jossa keltaista mukana. Pohjassa lukee marimekko, ei tarraa. Mitä tuollaisesta voisi pyytää? En yhtään tiedä, onko harvinaisuus vai ei.
Hei
Kuvaa ei ole, en voi ihan suoralta kädeltä sanoa, onko tämä sellainen mariskooli, josta maksetaan hyvin.
Joistakin maksetaan hyvin, joistakin ei.
Minä annan neuvon, myyt siihen hintaan mikä miellyttää sinua.
Lisäksi kerron, että punainen lasi on tuotantoteknisistä syistä kaikkein kalleinta lasia.
Nykyään ei enään tehdä punaista lasia Iittalassa, punaisen lasin tuotanto on lopetettu joulukuussa 2014.
Nykyisin punaisen värisestä lasistä käytetään Iittalan tuotteissa nimeä Karpalo.
Mariskoolit, joissa näkyy punaisen ja keltasenoranssin eri sävyjä ovat harvinaisia. Keräilijiä kyllä kiinnostaa. Toivottavasti et myynyt halvalla!
Tämän blogin pitäjä ei hoksannut harvinaisuutta. Olisi luultavasti saanut tuon mariskoolin edullisesti kokoelmiinsa.
Hei
Keltaisuus on sallittu kuten olen kertonut, kyseistä mariskoolista ei ole kuvaa, koska en toisen myyntipöytää kuvanut.
Voin kertoa kyseisen mariskoolin myyntihinta oli ihan asiallinen, koska oli myynnissä keräilijöiden tapahtumassa ja vielä todella lasikeräilijän ammattilaisella.
Hinta ei minua siinä kohtaa kiinnostanut, koska olen ostanut omat punaiseni tasaisena ja ihan käypään hintaan.
Minua ei itseäni kiinnosta sellainen punainen, jossa on paljon keltaisuutta. Tämä keltaisuus on myös ns. katsojan silmässä, joitakin se mielyttää joitakin ei.
Hintaan vaikuttaa myös aina esineen kunto.
Punakeltaisuus ei ole ihan mahdottoman harivinainen, mutta nämä ovat maku asioita. Itse pidän tasaisen punaisesta. Toki näen esineen kauneuden myös, vaikka sellainen ei eksyisi omaan kokoelmaaan.