Hyvin vähän olen kertonut tässä blogissa omasta elämästäni.

Nyt teen poikkeuksen, olen erittäin innokas suomalaisen lasin keräilijä ja harrastanut tätä pidemmän aikaa, mutta nyt on tullut ns. täydellinen ”kyllästyminen” ja elämänmuuutos eteen.

Tämä todellakin tarkoittaa sitä, että suurin osa kokelmistani lähtee myyntiin ja sitä kautta uuteen kotiin.

Minä muutan suuntaa elämässä ja teen sen myös siten, että vaihdan asuinpaikka ja tämä paikka tulee olemaan huomattavasti pienempi, kun nykyinen kotini.

Joten, mihin laitan järkevästi melkein täydellisen mariskooli, aalto -, kivi kynttilälyhty tai muumimukikokoelmani (kaikki eivät ole täydellisiä kokoelmia).

No vastaan en mihinkään, joten olenkin tässä jo aikaisemmin tänä vuonna aloittanut pikku hiljaa pois myynnin. Tämä tulee saamaan vielä jatkoa tässä tämän vuoden aikana ja aika rajusti saa tai joutuu laittamaan pois.

Mutta, otan hyvät kuvat itselleni talteen näistä kokelmista ja sitten ajankanssa lisään blogiin ja tietenkin kirjoittelen aina omaksi ilokseni siitä, mitä kivaa olen taas nähnyt. En pysty varmaan ihan täysin kokonaan lopettamaan.

Totaali kyllästyminen on kyllä tuonut lieveilmiön eli sen, että voisin kohta avata parvekelasit ja alkaa heitteleen lasia alas sieltä.

Toistaiseksi toinen osapuoli (parempi puolisko) on onnistunut sanomaan, että ei ole mikään kiire saada pois ja anna olla ja otetaan mukaan uuteen asuinpaikkaan, jos ei muuten saada järkevästi pois.

On toki mahdollisuus järjestää näille hyvä ja raskastava varasto kauempaa, mutta en haluaisi viedä näitä kenenkään varastoon viemään tilaa, mutta ei se ole pois suljettu.

Aina on mahdollisuus tehdä asioita eri tavalla.

Rakas kaksoisolentoni myös totesi, että et kai aloita rikkomalla valmiita kokoelmia. Kerroin, että ei tarvitse kaikkien osalta sitä tehdä, sillä minulla on ihan kamalasti ylimääräsiäkin, joten jos vaikka aloittaisin niistä.