Miten voin välttää nettihuijaukset?

Siihen ei ole yhtään helppoa vastausta, mutta älä koskaan laita sellaista rahaa, jonka menettäminen aiheuttaa sinulle taloudellisia ongelmia.

Ei koskaan viimeisiä rahoja.

Jos epäilyttää kannattaa sinun noutaa haluamasi tuote ja tarkistaa, maksaa sitten käteisellä.

Mikäli tuotteen myyjä ei suostu noutoon ja hiukankin epäilet ostaa tuotetta internetin osto- ja myyntipalsta, älä tee sitä.

Säilytä kaikki viestit, kunnes kauppa on saatettu loppuun. Älä provosoidu, älä kirjoita mitään loukkaavaa tai muutenkaan epämääräistä vastapuolelle.

Laittaa eri hakukoneisiin tämän myyjän nimi, tilinumero tai vaikka puhelinnumero esim. googleen. Etsi hänen Facebook profiili internetin kautta eli google hakusanaksi myyjän nimi. Näin ei Facebookin estot toimi. Välttämättä et löydä Facebookista profiilia, mutta jos ei tunnu löytyvän ja löydät esimerkiksi Matti ja Maija Meikäläinen nimellä profiilin ja epäilet, olet mitä todennäköisemmin osunut oikeaan.

Tallenna myytävän tuotteen kuva omalle tietokoneelle ja mene googlen kuvahakuun ja lataa tallentamasi kuvasi. Näin etsit samanlaista kuvaa ja saatat löytää samanlaisen kuvan tai hyvin samantyylisen kuvan, joka on todellisuudessa otettu esim. blogista ja hiukan käsitelty.

Jotkut bloginpitäjät ovat jo heränneet ja laittavat copyrights merkin (©) ja oman nimensä tai oman merkinnän, näin kuvassa on © merkintä kenellä on käyttöoikeus kuvaan. Jotkut tekevät sen myös siten, että sitä on vaikea huomata. Jotkut laittavat merkin siten, ettei sitä ole helppo poistaa. Joillekin riittää, että kuvassa näkyy kuka omistaa kuvan käyttöoikeuden ja sitä saa käyttää vapaasti.

Näin voit yrittää välttää internetissä huijatuksi tulemista.

Tee rikosilmoitus, vaikka sinulta olisi huijattu vain 0,10 euroa. Jotkut rikoksen tekijät luottavat siihen, että ei rikoksen uhrit tee rikosilmoitusta, kun huijattu summa on pieni, mutta rikoksen tekijä voi syyllistyä useampaan rikokseen ja sitten se rikollisella toiminnalla saatu hyöty voi nousta suureksi.

Näin nimi jää elämään poliisille.

Olen tullut huijatuksi toimi seuraavasti:

* Tee rikosilmoitus ja vaadi tekijälle tuomiota.

* Voit tehdä rikosilmoituksen poliisin www sivujen kautta tai menemällä itse poliisilaitokselle.

Paikanpäällä tehty rikosilmoitus

Tarkista, että poliisissa on, joku joka voi ottaa rikosilmoituksen vastaan, soita vaikka heidän neuvonnan puhelinnumeroon, jonka löydät poliisin internet sivulta. Yleensä virka-aikana on aina päivystävä rikostutkija, joka ottaa rikosilmoituksia vastaan.

Ota mukaan kaikki mahdolliset tiedot mukaan ja jos on mahdollista tulosta sähköpostit, kuvat (vaikka musta-valkoisena), verkkopankin kuitit, lisäksii kirjoita kaikki saamasi tekstiviestit lähetysaikoineen paperille.

Verkossa tehty rikosilmoitus

Toimita heille kaikki tarvittavat asiat joko paperiversiona tai skannaa ja liitetiedostona.

* Verkossa voi tehdä rikosilmoituksen vain jos sinulla on omalla nimellä verkkopankkitunnukset (eli rikosilmoituksen tekijänä on se, kenen verkkopankkitunnukset ovat) tai sähköinen henkilökortti, johonka on liitetty tunnustautuminen.

* Voit halutessasi suostua kirjalliseen menettelyyn, tämä tarkoittaa sitä, että suostut siihen, että käräjäoikeus antaa tuomion papereiden perusteella.

Tätä menettelyä ei voida käyttää kaikissa tapauksissa. Tämä on kätevä, jos rikosilmoituksen tekijä asuu Helsingissä ja ilmoituksen kohde asuu Varkaudessa.

* Yleensä siihen käräjäoikeuteen mennään, missä epäilty rikos on tapahtunut. Internet huijauksissa se tarkoittaa yleensä rikosilmoituksen kohteena olevan käräjäoikeutta.

* Muista tämä perättömästä ilmoituksesta voi tulla rangaistus, joten ei kannata tehdä perätöntä ilmoitusta.

Internetissä on todella paljon ammattihuijareita.

Internet on helppo ja vaivaton tapa tehdä huijauksia, joten myydään olematonta tavaraa ja vielä sellaisilla kuvilla, jotka eivät ole omia. Syitä tähän voi olla monia, yksi on varmasti ns. helpon rahan houkutus, jännityksen hakeminen ja ajanvietto tapa.

Jotkut huijarit käyttävät omaa nimeä, erilaisia nimimuunnoksia ja tekaistuja nimiä.

Kun olet saanut lainvoimaisen päätöksen toimi seuraavasti:

* Yritä ottaa rikoksen tekijään yhteys ja sopia korvauksen maksusta.

* Jos et tiedä rikoksesta tuomitun osoitetta, tee ulosottohakemus siihen ulosottovirastoon, jossa tuomittu asuu, jos et osaa, mene paikalliseen ulosottoviranomaisen juttusille, hänellä on virkansa puolesta velvollisuus neuvoa sinua ja tarvittaessa siirtää asia oikealle ulosottoviranomaiselle.

* Sinun ei siis tarvitse tietää rikoksesta tuomitun osoitetta, kyllä viranomainen sen saa selville, vaikka rikokseen tuomitulla olisi salainen osoite.

Voit kirjoittaa rikoksesta tuomitun nimen julkisuuteen, kun sinulla on lainvoimainen tuomio rikoksen tekijälle. Käräjäoikeuden tuomiot ovat julkisia, jos niitä ei ole määrätty salassa pidettäväksi.

Rangaistusmuotona voi suomessa olla seuraavat (Lähde: http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index.html):

Sakko

Lievin rangaistusmuoto käräjäoikeuden tuomitsemista seuraamuksista on sakko. Käräjäoikeuden lisäksi sakon voi määrätä myös poliisi antamallaan rangaistusmääräyksellä, jonka syyttäjä vahvistaa. Ellei sakkoa makseta vapaaehtoisesti eikä edes ulosoton kautta, käräjäoikeus voi muuntaa sen vankeudeksi, jolloin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa.

Sakko tuomitaan päiväsakkoina (ps). Esimerkiksi 20 ps á 10 euroa = 200 euroa (20 x 10). Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on päiväsakkojen lukumäärä. Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos rikoksia on useita, 240. Laissa ei ole säädetty yleistä alarajaa päiväsakkojen lukumäärälle, mutta kyseiselle rikokselle on säädetty alarajat.

Yhden päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun tulot. Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:lla. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakko on 6 euroa.

Joistakin liikennerikkeistä poliisi voi määrätä kiinteämääräisen rikesakon. Rikesakkoa ei voi muuntaa vankeudeksi.

Ehdollinen vankeusrangaistus

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen pituuden ja koeajan, jonka kesto on 1 – 3 vuotta. Jos tuomittu ei koeaikana syyllisty rikoksiin, hän ei joudu vankilaan ja rangaistus raukeaa. Siinä tapauksessa, että tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus, myös tämä ehdollinen rangaistus voidaan määrätä vankilassa kärsittäväksi.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi määrätään usein myös sakkorangaistus. Tällainen oheissakko on maksettava joka tapauksessa eikä sitä saa takaisin, vaikka ehdollinen vankeusrangaistus myöhemmin määrättäisiin pantavaksi täytäntöön vankilassa. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, tuomittu voidaan määrätä lisäksi myös yhdyskuntapalveluun.

Ehdoton vankeusrangaistus ja yhdyskuntapalvelu

Vankeutta voidaan tuomita vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta tai, jos rikoksia on useita, enintään 15 vuotta. Jos tuomittu vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta, se on aina ehdoton ja suoritetaan siis vankilassa. Pienempi rangaistus voi olla ehdollinen. Alle 18-vuotiaalle ei ehdotonta vankeutta tuomita kuin poikkeustapauksissa. Vankeusvanki pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on suorittanut hänelle määrätyn rangaistuksen kokonaan. Lisätietoa on vankeinhoitolaitoksen sivuilla.

Elinkautinen vankeusrangaistus tarkoittaa periaatteessa sitä, että tuomittu joutuu olemaan vankilassa elämänsä loppuun. Helsingin hovioikeus voi kuitenkin aikaisintaan 12 vuoden päästä vankeuden alkamisesta (nuori rikoksentekijä 10 vuoden) määrätä, että elinkautisvanki pääsee ehdonalaiseen vapauteen. Vankeus voi päättyä myös, jos tasavallan presidentti armahtaa elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitun. Lisää tietoa on armahduksesta oikeusministeriön sivuilla.

Yhdyskuntapalvelu

Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelurangaistus. Tuomittu tekee tällöin työtä yhteiskunnan hyväksi. Edellytyksenä on, että tuomitun rangaistuksen pituus on enintään 8 kuukautta vankeutta ja että tuomittu soveltuu ja suostuu yhdyskuntapalveluun. Soveltuvuusselvityksen tekee Rikosseuraamuslaitos ja lopullisen ratkaisun yhdyskuntapalveluun tuomitsemisesta tuomioistuin.

Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä enintään 200 tuntia. Esimerkiksi 3 kuukauden pituinen vankeusrangaistus muutetaan 90 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Palveluun käytetään tällöin aikaa 3 kuukautta. Tarkoitus on, että tuomittu kärsii rangaistustaan koko vankeusrangaistusta vastaavan ajan. Siksi ei hyväksytä sitä, että hän voisi suorittaa palvelun esimerkiksi kymmenessä päivässä. Vähäinenkin palvelusrikkomus, myöhästyminen palveluspaikalta tai päihtymys aiheuttaa sen, että suorittamatta jäänyt palvelu muutetaan takaisin vankeudeksi, joka on kärsittävä vankilassa.

Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, voidaan sen lisäksi määrätä yhdyskuntapalvelua.