Rikoksen tekijän nimen kertominen


Mitä tehdä, kun sähköpostiin tai puhelimeen alkaa tulla viestejä, kun olet kertonut tekijän nimen esim. internetin keskustelupalstalla.

Ennen julkaisua, mieti tarkkaan mitä kirjoitat.

Suosittelen, että kirjoitat rikoksen tekijän nimen, missä lainvoimainen tuomio on tullut ja tuomion pituuden. Henkilötunnusta älä kerro.

Ennen kun julkaiset tiedon, mieti miten haluat mahdollisiin yhteydenottoihin reagoira.

Mieti haluatko vastata näihin mahdollisiin puheluihin. Varaudu siihen, että vastapuoli voi nauhoittaa puhelun ja käyttää sitä sinua vastaan. Joskus yhteyden otot, voi olla tietojen kalasteluakin.

Säilytä kaikki puhelimeen tulleet viestit, jotka koskevat kyseistä kirjoittelua. Sinulle tulleet puhelut saat nauhoittaa.

Voit ottaa tavaksi vastata tuntemattomiin puheluihin, että XXX Laadun ja turvaamisen takaamiseksi puhelut nauhoitetaan, silloin linjan toisessa päässä ollaan tietoisia.

Omat puhelut jossa sinä keskustelet on ihan laillista nauhoittaa, vaikka et kertoisi siitä vastapuolelle.

Nykyään, kun soitat johonkin virastoon tulee tuo nauhoita aina ensimmäisenä. Joten mikä estää sinua käyttämästä tätä lausetta.

Ennen julkaisua, mieti, onko sinulle jotain haittaa, jos saat syytteet tai tuomion esim. kunnianloukkauksesta.

Jos on, sitten kannattaa miettiä miten toimii.


    Yksityiselämän suoja kuuluu Suomen perustuslaissa kirjattuun perusoikeuteen. Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Yksityiselämää loukkaavan tiedon julkistaminen on kielletty. Yksityiselämän suoja kuuluu kaikille Suomen kansalaisille. Tekemällä rikoksen yksityiselämän suoja murtuu. Rikoksen tekijällä ei ole eikä kuulu olla nimensuojaa. Rikoksen tekijän henkilöllisyys pitää voida tuoda julkisuuteen.

    Oikeusministeriön työryhmä on vuonna 2012 esittänyt että rikoksesta tuomitun henkilöllisyyden paljastaminen pitäisi olla rangaistava teko yksityiselämän suojaa loukkaava tiedon levittämisestä. Ajatusmaailma rikollisen teon kuulumisesta yksityiselämän suojan piiriin on täysi normaalille elämälle vieras. Henkilön tekemä rikos on loukkaus uhria kohtaan, mutta se on myös loukkaus yhteiskunnallista järjestystä ja lainkunnioitusta vastaan. Rikos varsinaisen teon ja tuomion jälkeen ei ole osa kenenkään yksityiselämään, joten rikoksen tekijän henkilöllisyys ei siten myöskään ole suojattu yksityiselämää suojaavan perustuslain säädösten mukaan.

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) päätöksistä on selkeästi tulkittavissa, että tuomioistuin ei pidä rikosta tekona joka kuuluisi yksityiselämän suojan piiriin eikä rikoksen tekijän henkilöllisyyden paljastaminen loukkaa epäillyn tai rikoksen tekijän yksityisyyden suojaa. Saman linjauksen on ottanut myös Suomen korkein oikeus (KKO:2005:136).

Korkeimman oikeuden tuomio asiasta http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050136

Kannattaa muistaa, että poliisilla on tutkivana viranomaisena todistusvelvollisuus ja oikeus katsoo tai ottaa kantaa sitten siihen, onko tarpeeksi näyttöä tai oletko syyllistynyt johonkin rikokseen.

Ennen voimassa olevaa oikeuden tuomiota, sinä olet syytön. Ja alioikeuden tuomiosta voi valittaa ylempään oikeusasteeseen, eli tuomion saaminen on hidasta ja aikaa vievää puuhaa.

Jos viestit ovat oikein loukkaavia ja asiattomia voit tehdä omalta osaltasi tutkintapyynnön siitä, kuka kyseisiä viestejä on laittanut.

Varsinkin, jos oikeus toteaa sinut syyttömäksi tai poliisi lopettaa tutkinnan.

Lisäksi yksityiselämää loukkaavan tiedon julkistaminen on asianomistaja rikos ja jos kysytään suostutko esimerkiksi kirjalliseen menettelyyn, voit kieltäytyä. Sillä oikeus kokoontuu suomessa pääsääntöisesti, siellä missä oletettu rikos on tapahtunut.

Joten jos oletettu rikos on tapahtunut Salossa ja uhri asuu Kauniaisissa, on oikeuden käynti mitä todennäköisemmin Salossa. Ja jos syyttäjä ei lähde ajamaan asiaa, on tämän asianomaisen nostettava syyte Salon alueen alioikeudessa.

Tässä on vielä voimassa olevasta laista ote, koko laki löytyy alla olevasta osoitteesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000531

8 §
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Kuten tuossa sanottiin on tuomio sakkoja ja enintään kahdeksi vuodeksi vankilaan.

Osassa tätä kirjoitusta on lainattu http://oikeusjakohtuus.blogspot.dk/2013/02/rikos-ei-ole-siihen-/syyllistyneen.html

Lainatut kohdat on kursivoitu ja sisennetty.