Monta vuotta olen ollut facebookissa eri ryhmissä, jossa ollaan keskusteltu eri asioista.

Nyt olen tulossa tieni päähän näissä ryhmissä, toistaiseksi. En siksi, että olisin suuttunut tai muuta vastaavaa. Olen vaan jotenkin tullut erittäin surulliseksi näissä ryhmissä.

Olen huomannut, että joskus toiset ryhmässä olijat ovat toiselle, oman pahan olon oksennusastia. Halutaan olla tahalteen toiselle ilkeä. Itse huomasin, että oma kyynisyys alkoi nostaa päätään ja tästä en itse pidä.

Oma rakas harrastuskaan ei enää tuota iloa, mitä haluaisin. Vaan pahaa mieltä, joten silloin on hyvä vetäytyä. Jatkaa elämää ja harrastusta muuta kautta, jos näin haluaa tehdä.

Seuraavilla laulujen sanoilla on suuri merkitys omassa elämässäni.

Yksi rakkaimmista harrastuksistani, upeista sanoista ja kokemuksesta, voidaan tuoda myös tähän harrastukseen. En väitä osaavani tätä kieltä, mutta tämä kieli on ollut yksi kantavista voimista elämässäni (viittomakieli).

Kaija Koo, Minun tuulessani soi (tämän olen yhdessä muutaman muun sen aikaisen harrastajan kanssa kääntänyt viittomakielelle, tulkintoja on monia, kuten aina, kun jokin asia käännetään toiselle kielelle) ja Jari Sillanpää, Ansaitset kultaa

Kaija Koo

Minä en tiedä mitään, kauniimpaa kuin sinä
Sinun silmäsi aamullakin loistaa tähtinä
Minä tahtoisin piirtää sinun kasvosi tauluun
Minä tahtoisin siirtää sanasi tähän lauluun
Sinä olet minun ilta
Päiväsiestan tee
Olet kultainen kuunsilta yli raivoovan veen
Sinä olet eri maata. Ei sitä kartalla näy
Eikä sieltä tahtoisi pois, kun kerran siellä käy

Minä tiedän sinun aina olevan siellä
Mihin ikinä tieni mennä voi
Aivan tiettömälläkin tiellä minun tuulessani soi
Muistan sinut kun olin se tyttösi nuori
Ei kaikki osunut kohdalleen
Ei sinulle riittänyt ulkokuori ja tyttö otti jalat alleen

Jari Sillanpää

Mä vannon, ja vannon, ja vannon huomenna sekoiluni päättyy mut ehkä tiedät.
Mä jatkan, ja jatkan, ja jatkan kunnes sun sydämesi särkyy ja jätät meidät.
Rakas onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa.
Hei älä ikinä enää yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin, loukkasin ja haavoitin sua.

Nämä sanat tuntuvat parhaiten kuvaavan tunnelmaani, joten ennen, kun kuolen sisältä aivan kokonaan, on parempi poistua ja jatkaa omia polkuja.

Ne ehkä tuovat taas sen ilon ja naurun elämääni.