Avainsana-arkisto: Toikka

Aamulehden juttu 09.12.2019


Aamulehdessä on juttu Iittalan lasitehtaalta työskentelevistä lasinpuhaltajista.

Kyseisessä jutussa on myös paljon lasiosaamisen historiaa. Ja tähän tekstiin laitan paljon lainauksia kyseisestä jutusta.

Kuten on tiedety, lasinpuhaltajan työ on vaativaa ja tarkkuutta vaativa fyysinen työ. Kaikki työvaiheet vaativat tekijältä paljon. Ja jutussa on henkilö, joka on työskennellyt Iittalan lasitehtaalla Hämeenlinnassa juttua kirjoitettaessa 14 vuotta.

Kyseinen henkilö on erikoistunut Toikan lintuihin ja kertoo, että ”Lasinpuhaltaja ei ehdi koko uransa aikana oppimaan kaikkea sitä, mitä tässä työssä on opittavaa”. Henkilöllä on lasiartesaanin tutkinto.

Kun tehdään Toikan lintu. Itse linnun tekemisessä ei ammattilaiselta mene kauaa. Linnun jäähtyminen taas vie tunteja.

Tämä johtuu siitä, että lasimassa 1450 asteista ja jäähtyy todella nopeasti. Kun lasimassa on jäähtynyt liikaa, sitä on vaikea työstää lasinpuhaltajan. Jähtyminen poistaa myös lasissa oleet jännitteet.

Alvar Aalon Savoy-maljakon valmistaminen edellyttää viiden vuoden työkokemusta. Eli ei ihan heti onnistu kaikilta.

Iittala ei paljasta tuotantomääriä, liikevaihtoon tai kannattavuuteen kuuluvia asioita.

”Edes Iittalan lasimyymälän työtekijät eivät saa tietää, montako Aalto-maljakkoa lasitehtaalta matkaa maailmalle.”

Samassa jutussa on myös Iittalan vastuullisuutta ympäristöön ja muihin.

Lyhyesti kerrottuna. Iittalan lasitehdas on ympäristövastuullinen tehdas. Se kierrätää rikkinäiset ja vialliset tuotteet. Kirkas Mänki voidaan käytää uudelleen, joten se myös käytetään.

Iittalan lasitehdas työllistää tällä hetkellä noin 200 henkilöä.

Lasiteollisuuden historia

Ensimmäinen lasitehdas on perustetiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681. Vielä 1800 -luvulla Suomessa oli lasitehtaita kymmeniä. Nykyään Iittala on pohjoismaiden suurin käyttölasia valmistava lasitehdas. Iittalan historia on monivaiheinen ja syinen. Iittalan lasitehdas on perustettu vuonna 1881. Iittalan historian voisi kirjoittaa myöhemmin ihan omana tekstinä.

Suupuhallus

Suupuhallus on pysynyt vuosien saattossa samanlaisena ja tämä taito on pysynyt samana tehtaan historiassa. Tehdas on reilusti yli 135 vuotta ollut toiminnassa.

Lasinvalmistus

Hiekka on yksi suurimmista materiaalista, kun valmistetaan lasia. Lasissa käytetään noin 60 – 70 prosenttia hiekkaa. Hiekka on pohjameren hiekkaa ja sitä tuotetaan Belgiasta. Hiekan aluperällä on väliä. Suomalainen hiekka värjäisi lasin vihertäväksi. Lisäksi lisätään Kalsimkarbonaattia, soodaa sekä muita aineita. Saadaan lasin raaka-aine eli Mänki. Väri lasiin saadaan maametalleista, mutta tämän enempää ei Iittala halua asiaa valoittaa.

Väri

Aktiivisessa käytösssä Iittalalla on 20 väriä, mutta Toikan linnuissa värejä on käytössä noin 70 eri väriä. Arkistossa on kaikkiaan 200 eri väriä. Iittlan yksi erikoisosaaminen on juuri värilliesssä lasissa. Siksi ei tietenkään ole järkeä paljastaa kaikkia tähän liittyviä tietoja. Kilpailu on tälläkin alalla varmasti kovaa.

Puumuotit

Osa muoteista tehdään Tervalepästä ja säilytetään läheisessä Äimä-järven pohjassa. Sieltä sitä sitten otetaan tarpeen mukaan. Kun muotti kuivuu, se kutistuu. Se taas muuttaisi esineen mittoja.

Tervaleppä muotissa ei ole syitä, eikä siihen synny pihkaa. Ongelmana on Tervelepän saatavuus, vaikka Fiskarssin emoyhtiöllä on metsää. Tervalepän suhteen Iittala tai Fiskars emoyhtiö ei ole omavarainen.

Tähän on käytetty todella paljon lähteenä Lasitehtaassa kaikkein vaikeimpia töitä pystyy tekemään vain muutama erittäin kokenut lasinpuhaltaja – esimerkiksi Alvar Aallon kuuluisan maljakon valmistaminen edellyttää vähintään viiden vuoden kokemusta

Oiva Toikan Kastehelmi


Yksi tunnetuimmista tuotteista on Oiva Toikan kastehelmi.

Kastehelmestä on olemassa vanhaa ja uustuotantoa. Uustuotanto kuulemma eroaa hiukan vanhemmasta tuotannosta. Tähän en osaa ottaa kantaa, koska minulla ei ole tähän eroavaisuuden tunnistamiseen asiantuntemusta. Tiedän vain, että tietyt värit ovat vanhaa tuotantoa.

Yksi vanhan tuotannon tuotteita on kääntömaljakko. Tämä nimitys tulee siitä, että sitä voi käyttää maljakkona ja kruunukynttilänjalkana.

Nyt löysin sitten mielenkiintoisen ”tuunauksen”, tämä ei todellakaan ole ollut virallisesti tuotannossa.

Tämä on tuunaus oli kirkas kääntömaljakko, johon on itse tehty betonimainen pinta.

Tässä on kuvaa tästä tuunatusta Kastehelmi kääntömaljakosta. Tämä painoi tuunauksen jälkeenkin saman verran, kun ilman tuunausta oleva kääntömaljakko.

Sitä en tiedä vielä, mitä tähän on käytetty. Yksi vaihtoehto on, että jostain askarteluliikkeestä on ostettu jotain ”hiekkaa” ja se on liimattu tähän kääntömaljakkoon.

Tämä on ihan kiva idea ja yksi löytö kirpputorilta.

Tässä tulee taas esille se, että sinun täytyy osata tunnistaa, mikä on alkuperäinen tuote ja mikä on tuunattu tuote.

kastehelmi_kaantomaljakko_tuunattu kastehelmi_kaantomaljakko_tuunattu1
Kääntömaljakko sivusta Kääntömaljakko sisältä
kastehelmi_kaantomaljakko_tuunattu2
Kääntömaljakon pohja

Aitoja kääntömaljakkoja on tehty seuraavissä väreissä (sävyeroja on harmaassa ja vihreässä):

Harmaa
Kirkas
Koboltinsininen
Lila / Ametisti
Ruskea
Turkoosi
Vihreä