Avainsana-arkisto: Historia

Blogien kuvien lainaaminen, vol 2

Onko kukaan lukijoista miettinyt tätä asiaa, miltä tuntuu huomata asioita.

Käyn omalla vapaa-ajallani kuvaamassa esim. Iittalassa Desingmuseossa.

En omista ajolupaa, joten minun täytyy pyytää ystävää, sukulaista tai puolisoa lähtemään kanssani erikseen kyseiseen museoon tai näyttelyyn kuvaamaan.

Kotiin päästyäni tietenkin raakaan pois ne kuvat, jotka ovat epäonnistuneet tai muuten ei hyviä. Muokkaan kuvat julkaisukelpoiseksi ja laitan kuviin © merkin ja tämän blogin nimen (© Kruununjalokivet.com). Tämän merkin pitäisi jokaiselle kertoa, että kuvaan on jollakin tekijänoikeus.

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/16 määrittelee © merkin seuraavasti:

Tekijänoikeusmerkkiä (engl. copyright ’tekijänoikeus’) voidaan käyttää ilmoittamaan, kenellä on teoksen tekijänoikeudet. Tekijänoikeus syntyy lain mukaan automaattisesti sille, joka luo teoksen. Merkintää ei käytetä juoksevassa tekstissä.

Jos, ette ole huomanneet kyseinen blogi ei ole ilmaisella palvelimella, vaan tämä on ihan oma domain osoite.

Joten minä voin myös sanoa miten kuvia tästä blogista käytetään. Katson, että kuvien lainaajat haluavat vain rusinat pullasta.

Kun huomautan jossain facebook ryhmässä niin yleensä tulee anteeksi pyyntö ja joidenkin mielestä asia on sillä kuitattu.

Minä olen nyt aikaa sitten kirjoittanut tähän blogiin selvästi, että kuvien lainaaminen ei ole suotavaa ja kertonut mitä siitä seuraa.

Kun ilmoitan tehneeni tutkintapyynnön viranomaiselle saan viestiä tyyliin, olen ilkeä ja menikö herne nenään. En nyt laita kyseistä meemiä tänne, koska sen varmasti jokainen on nähnyt. Minä en arvosta meemejä lainkaan, minusta ne on lapsellisia. Eikö mitään muuta keksitty ?

Kannattaisi miettiä asiaa vähän laajemmin.

Pidätkö siitä, että toinen ottaa sinun työsi tuloksen internetistä ja lainaa sitä ihan surutta. Sitten, kun huomautat asiasta tulee anteeksipyyntö, ei muuta. Kumminkin sinä olet tehnyt työtä ja käyttänyt aikaasi.

Kuka haluaa olla ensimmäinen, jolta voin käydä poimimassa rusinat pullasta kruununjalokivi@gmail.com sähköpostiin voit ilmoittautua.

Kyllä, tämä on harrastus ja kiva sellainen. Kuvia käytetään paljon väärin.

Yksi todella kuuluisin on matta luumu mariskooli.

Tästä matta luumu mariskoolista kiertää internetissä monta versiota. Ostoilmoituksen ja myynti-ilmoituksen muodossa Tori.fi ja Huuto.net sivustolla. Sen hinta on kalleimmillaan mennyt yli 550 euron Huuto.net palvelussa. Tämä kuva on otettu blogista, jonka pitäjä on yksi mariskoolien keräilijiä.

Sitten joku onneton menee ja ostaa matta luumun ja ei huomaa, että kuvat on otettu blogista.

Rahallinen menetys olemattoman tavaran ostajalle voi olla huomattava. Välttämättä näitä rahoja ei saa takaisin. Ei edes ulosoton kautta, vaikka tekijälle saisikin tuomion oikeudessa. Tekijä voi olla ilman tuloja tai muuta omaisuutta, josta periä tätä tuomittua korvausta.

Kun kerrot, että nyt olet ostanut olemattoman tavaran tulee jotkut viisasteleen sinulle.

Miksi ostit postin kautta ja maksoit etukäteen tilille ?
Miksi olit niin ajattematon ?

Lohduttaa paljon sitä, joka on tullut ostaneeksi olematonta ja rahoittaneen, jonkun elämää, ehkä suurellakin summalla.

Tämä on kiva harrastus, kyllä todellakin. Teet mitä tahansa, niin aina sataa paskaa niskaan.

Viialan lasitehdas

Kävin sitten viikolla Toijalassa ihan muissa asioissa.

Samalla kävin kirpputorilla Toijalassa, näitä on siellä tällä hetkellä kaksi.

Kummatkin kävin vilkaisemassa ja voin kertoa.

Oli siistejä ja todella kohtuu hintaista tuotetteita.

Löytöjä tuli tehtyä, omaan käyttöön. Yksi tuli myös värinsä vuoksi, vaikka en tiennyt mitä sillä teen.

Viiala kuuluu nykyään Akaan kaupunkiin. Samoin myös Toijalla.

Yhdeltä kirpputorilta neuvottiin käymään myös Viialan kirjaston tiloissa olevassa näyttelyssä. Sinne olenkin nyt suuntaamassa ensi viikolla kamerani kanssa.

Miksi en mennyt silloin, kun olin Toijalassa ? Oli iltapäivä ja kyseinen näyttely ei olisi ollut, kun noin 30 minuuttia vielä auki.

Haluan käydä rauhassa ihailemassa tätä Viialan (Wiialan) lasitehtaan tuotatantoa.

Tässä on heidän näyttelystä ja historiikistä julkastu artikkeli http://akaanseutu.fi/2016/07/10/viialan-lasia-naytilla-viialan-kirjastossa/

Artikkelissa kerrotaan hiukan tämän lasitehtaan historiaa. Joten kannattaa lukea ajatuksella ja huolella.

Kuvia laitan, kun olen käynyt kuvaamassa niitä ihan itse, kun ehdin.

Erilaisia Aalto maljakoita

Tässä on kuvaa erilaisista Aalto-maljakoita, -maljoista. Värejä on paljon, osa on poistunut tuotannosta ja osa on vieläkin tuotannossa.

Kuvat olen otanut Iittalan lasimuseosssa vuonna 2011, 2013 ja 2016.

Erilaisia aalto maljakoita.

Tässä on maailman isoin Aalto maljakko, korkeutta on 102 cm ja se asuu Iittalassa Desinglasimuseossa.

Maailman_korkein_Aalto_maljakko
Maailman suurin aalto maljakko 102 cm ja Iittalassa 2001

Aalto kukkanen on vielä tuotannossa kirkkaana.

Kuva on kuvattu Iittalan Desinglasimuseossa vuonna 2016.

Aalto kukkasta on ollut saatavilla savunharmaana ja opaali valkoisena. On muitakin värejä.

Lisäksi löytyy eri värisiä yksittäisiä osia.

Näitä ovat ainakin kirkas, opaali valkoinen, keltainen ja lila.

Kirkas_aalto_kukkanen
Kirkas aalto kukkanen, kuvattu 2016 Iittalan Desinglasimuseosta.

Mariskooli ja niiden historia

Mariskooli on ihana ja tässä on muutama kuvattu.

Pitkään olen seurannut erilaisista paikoista keskustelua ja kuvia.

Näissä on paljon yhteistä kivituikkujen kanssa, joita minulla on iso kokoelma ja tietoa, joten niiden avulla olen päässyt aikoinani tutuksi ja uskalsin, lähteä keräämään näitäkin. Aina uusi tieto on tervetullutta, sitä ei ole koskaan liikaa.

Lisäksi Iittala on julkaissut listaa niiden väreistä ja tuotantovuodesta, sieltä on hyvä katsoa ja miettiä mikä on mahdollista ja mikä ei. Paljon puuttuu tästä Iittalan julkaisemasta listasta. Ja joidenkin värien kohdalla täytyy tietää mikä on ero tai milloin on ollut tuotannossa.

Teksti Marimekko on tullut vuosina 2003 – 2004. Sitä ennen on ollut silkkitarra 1980 – 2004 välisenä aikana, sitä ennen on ollut paperista tarra jossa lukee Marimekko.

Mariskoolin malli ei ole tuotesuojattu, mutta nimisuojattu on, eli nimeä saa käyttää vain Iittalan / Marimekon Mariskoolista.
Esi-isänä pidettyjä lasikulhoja on ollut olemassa ja muitakin versioita ja itse se on tullut Marimekollekin kopioituna. Alkuperäistä pidetään Saksassa tehtynä.

I – Tarran on suunnitellut Timo Sarpaneva 1956 ja ensimmäisen kerran sitä on käytetty vain i kokoelmassansa, Nämä astiat saivat suuren suosion. Myöhemmin nämä tarrat tulivat käyttöön muihin astioihin ja esineisiin (Lähde: Suomalaisen lasin juhlaa, Iittala 125, sivu 41).

Iittalan omien tarrojen merkitys on seuraava:

1958-1974 oli käytössä kolmio-muotoinen merkki, jossa valkoisella teksti Made in Finland.

1974-1991 merkki oli vaakasuoran suorakaiteen muotoinen, edelleen siinä oli mukana teksti Made in Finland.

1991-2001 Merkki oli nykyisen muotoinen, tekstinä valkoisella iittala Finland.

2001 asti on käytössä ollut nykyinen merkki mustalla Iittala-tekstillä.

Nuutajärven ”kala-merkkiä” on käytetty vuosina 1953-1994. Se on Kaj Franckin suunnittelema. 1970- ja 1980-luvulla sitä käytettiin vuorotellen Arabian ”kruunu”-tavaramerkin kanssa.

Lähde: http://kysymuseolta.fi/designmuseo/#!id=642

Arabia (official) Kruunu tarralla olevia Mariskoolia olisi tehty jonkun tiedon mukaan 1970 – 1977 vuosina ja ei ole kamalan yleinen. (Tämän tiedon olen ottanut harrastelijoiden keskustelusivustolta ja en ole pystynyt varmistamaan tietoa.).

Virallinen tieto ei tunnista tätä tai vahvista tätä tietoa (olen kysynyt heiltä sähköpostilla kyseistä tietoa Arabian kruunu tarran käytöstä ja sen ajankohdasta).

Pienet ovat tulleet tuotantoon 2008 ja näissä kaikissa täytyy lukea MARIMEKKO jotta on aito. Lisäksi pieniä on huomattavasti vähemmän virallisesti tehty väreinä. Nyt vuoden 2015 lopussa lopetetaan pienten Mariskoolien tuotanto.

8.10.2014 olen kysynyt näin Iittalan verkkosivujen kautta, kun keskustelimme eräällä sivustolla, voiko Mariskooli nimeä käyttää kuka tahansa ja miten tahansa, kun myy Mariskoolin tyylisiä maljoja.

Kysymys:

Olen löytänyt erilaisia ilmoituksia Mariskooleista ja haluaisin tiedustella onko Iittalalla tai Marimekolla tuotesuojaa tai tavaramerkkiä Mariskooliin. Voinko myydä hyvin paljon samanlaisen tuotteen Mariskoolina, mutta en Iittalan tekemänä?

Vastaus:

Mariskooli on rekisteröity Marimekon ja meidän käyttöömme tuotenimenä, eli sitä voi käyttää ainoastaan aidoista Mariskooleista.

Muiden valmistamista, Mariskoolin näköisistä tuotteista voi käyttää esim. nimitystä lasimalja.

Tässä on Iittalan lasimuseosta kuvattu kuva. Tämä kuva on myös kirjassa Suomalaisen lasin juhlaa, Iittala 125. Näitä on pidetty mariskoolin esikuvana. Kuva on otettu Iittalasta Desinglasimuseon seinältä.

Mariskoolien_esi_isät
Kuvassa on ison ja pienen mariskoolin esikuvat.

Linkkejä:

http://antiikkidesign.fi/uutiset/uusi-numero-4-slash-2017

http://antiikkidesign.fi/blogit/mariskooli-suomalaisuuden-ikoni

Kirpputorit ovat joskus aitojen löytöjen maailma

Joskus kirpputorilta voit tehdä aidon löydön tai muiston omasta lapsuudestasi.

Tälläiset vaunut ovat olleet joskus, et tiedä itsekään tarkkaa ajankohtaa, mutta nyt on varmasti aitoa retroa.

Minun oli pakko kuvata kyseiset vaunut. Hintaa näillä ei ollut paljoa, mutta olen peittänyt niiden hinnan ja sen millä kirpputorilla oli myynnissä.

Oran lastenvaunuja ja -rattaita on tehty jo vuodesta 1957 alkaen. Kuvan vaunut on tehty suomessa. Nykyinen paikka taitaa olla Noormasku.

Oranvaunut Oranvaunut
Vaunut sivusta Vaunut edestä
Nukenvaunut Kantokassi
Lapsille tarkoitetut nukenvaunut Lapsen kantokassai

Nämä kaikki tuntui olevan keinonahkaa ja muutama käytönjälkiä tietenkin löytyi.

Joulukuussa 2015 lisäys tähän tekstiin.

      Löysin aivan samat vaunut toisella kirpputorilla myynnissä ja hinta oli 2 kertaa sen, mitä ne maksoivat lokakuussa 2015, kuvatulla kirpputorilla.

      Tästä voimme oppia sen, että kirpputorilla ei kannata maksaa ihan mitä tahansa hintaa ja joskus ne ei myydyt tuotteen ilmestyy uudelleen myyntiin ja hinta voi olla sitten toinen.

      En tietenkään voi tietää onko näiden vaunujen myyjä sama, vain vaihtanut myyntipaikkaa. Toinen vaihtoehto on, että on saanut myytyä ja toinen on viennyt myyntiin toiseen paikkaan kalliimmalla hinnalla.

      Tässä annan vastuun lukijalle, mutta kertoo ilmiöstä, jonka olen huomannut jo facebookin puolella.

Tammikuussa 2016

Nämä vaunut näin aikaisemmin kirpputorilla ja otin kuvan, nämäkin ovat kotimaiset vaunut.

Näin nämä vaunut jo ennen syksyä käytössä ja kun näin en voinut olla ihailematta niitä käyttäjille, kerroin myös heille, että olen kuvanut kyseit vaunut. Mainitsin, että mitä todennäköisemmin tulen laittamaan kuvan joskus jonnekin. Joten tässä ne nyt ovat.

Vaunut
Kotimaiset vaunut

Näiden vaunujen kangasmateriaali oli Sametintuntuinen, kunto oli todella hyvä ikäisekseen.