Avainsana-arkisto: Suomalainen lasi

Aalto maljakon uusi valmistusmuoto


Muutama päivä sitten Ylen uutisisssa saimme lukea, että Iittala alkaa valmistamaan unikkeja esineitä hukkalasista.

Yksi esine olisi Aalto maljakko. Suupuhaltaessa syntyy hukkalasia ja sen käyttäminen on eräänlainen egologinen tekijä.

Ennen tätä hukkalasia on myyty tai annettu lasivillan valmistukseen. Lasivillaa taas tietääkseni käytetään rakennusteollisuudessa, toki voidaan käyttää muuallakin.

Nykytrendi on todellakin, egologisuus ja aina kun voidaan jäte- tai hukkalasin uusiokäyttöön se hyvä asia.

Iittala pyrikii siis vastuulliseen toimintaan ja se on myös eräänlainen kilpailuvaltti.

Kiitos muuten harrastelijalle, joka linkkasi kyseisen uutisen Facebookissa olevaan ryhmään ja antoi ajateltavaa.

Linkitän tähän Ylen uutisen, niin jokainen voi lukea sen itse.

Aalto-maljakkoa ryhdytään valmistamaan jätelasista

Siniturkoosi Aalto kulho 75 mm


Jos oikein muistan vuonna 2016 lopussa tuli lasista tehty Aalto kulho 75 mm.

Siniturkoosin erkoisvärin näin ensimmäisen kerran keväällä 2018 Iittalan omassa outlet myymälässä ja ihailin silloin tätä väriä todella paljon.

Nyt sykysyllä sitten päätin ostaa tämän värin itselleni, ihan vaan ilahduttamaan kotiani.

Tosin en vielä ole päässyt tekemään lopullista sisustusta tähän uuteen kotiin, mutta kyllä tämä varmaan jostain paikkaansa löytää.

Siniturkoosi_aalto_kulho Siniturkoosi_aalto_kulho
Siniturkoosi Aalto kulho Siniturkoosi Aalto kulho ylhäältä
Siniturkoosi_aalto_kulho
Siniturkoosin Aalto kulhon pohja

Aalto kulho on valmistettu Suomessa ja tämä on puristelasia.

Käyttöön tämä on todellakin suunniteltu, sillä tämän voi pestä tiskikoneessa ja Iittala itse esittelee tämän karkkikippona, pienten tavaroiden säilytyskulhona tai jälkiruokakulhona.

Jälkiruokakulhona tämä onkin todella kaunis ja vielä sellainen kohtuu kokoinen. Itse en ole vielä päättänyt käyttökohdetta, mutta kyllä tämä voisi olla avain kulhona voisi olla eteisessä. Toinen vaihtoehto on ottaa osaksi jotain asetelmaa sisustukessa.

Tähän asti tuotannossa oleet värit ovat seuraavat:

Harmaa
Hiekka, poistuu tuotannosta 31.12.2019
Kanerva (yhteistyö Fazer:n kanssa 2024)
Karpalo, syksyllä 2019 tuotantoon
Kirkas
Merensininen, uutuusväri 2019
Pellava, uutuusväri 2020
Sade
Sammaleenvihreä, uutuusväri 2018. Poistuu tuotannosta 31.12.2019
Siniturkoosi, erikoiseräväri 2018
Smaragdi, poistuu tuotannosta 31.12.2019
Ultamariinin sininen (yhteistyö Fazer:n kanssa 2023)
Vedensininen, uutuusväri 2018

Lisäksi saa väliväriä tästä kulhosta, jota mielestäni myydään virheellisesti Unique värinä netissä.

On se tietenkin Unique väri, mutta minä miellän unique värin puhtaaksi väriksi ja vielä siten, että on tehty erikoiseränä tai siten, että myydään jokin tietty aika vain, kuten Muumin päivä muki. Tätä Muumin päivä mukia myytiin vain 9.8.2018.

Väliväri tulee siittä, kun teollisesti tehdään lasinvärin muutos. Ennen kun tämä vanha väri poistuu ja uusi väri on saavuttanut puhatauden tulee väliväriä. Näitä myydään sitten Iittalan outlet myymälässä hiukan halvemmalla, kun sitä virallista väriä. Jotkut välivärit ovat todella kauniita ja herkullisia.

Iittala Vintage tapahtuma 11.9.2016, Helsingin Kalasatama


Iittala järjesti Myiittalan jäsenille mahdollisuuden myydä omaa kokoelmia pois, Helsingin Kalasatamassa 11.9.2016.

Tämä oli kirpputori tapahtuma nimellä Iittala Vintage.

Sinne oli sitten lähdettävä, kun mielenkiintoni oli herännyt kyseiseen tapahtumaan.

myiittala asetelma
Tästä se alkaa 😉 Asetelma
yleiskuvaa_alkussa yleiskuvaa_loppuajasta
Alussa Loppussa

Jotkut olivat selkeästi tulleet myymään omia tuotteita ja jotkut olivat tietenkin tulleet myymään, mutta eivät olleet valmiita esim. alentamaan hintaa. Minä olen aika huono tinkimään, mutta kyllä nyt tingin muutamasta tuotteesta. Joten löytöjä tuli tehtyä sieltä.

Kaikkein tärkeintä oli tietenkin tavata ihmisiä, jolla on ehkä sama harrastus, kun minulla. Minähän olen erittäin kiinnostunut suomalaisesta lasiteollisuudesta ja lasista. Oli siellä Arabian, Riihimäen, Kumelan ja Nuutajärven tuotantoa.

Muutama harvinaisuuskin varmasti tuli nähtyä. Kaikkia ei vaan voi kuvata, koska ne olivat yksityisen ihmisen myyntipöydällä ja en nyt halua kuvata ihan kaikkia mitä näen, joten muutama yleiskuva saa riittää tänne tästä tapahtumasta.

En ole Muumi fani oikein isolla kirjaimella, mutta jos oikein katsoin, oli siellä se 1990 -luvulla tehty iso muumipappa myynnissä. Sen hintatasoa en tiedä, joten en nyt voi kertoa oliko kyseinen kallis vai ei.

Samoin oli Heljä Liukko-Sundströmin seinälampetti myynnissä. Kuvaa tästä en ottanut, mutta alkuperäisessä paketissa ja ihan siistiltä näytti, joten voisin olettaa sen olevan käyttämätön. Kaunis sellainen on, varsinkin niiden kokoelmiin, jotka keräävät Heljän tuotantoa. Kuvia voit katsoa, astiaparatiisi.fi sivustolta.

Riihimäen tuotannosta löysin opaali vai onkohan virallinen nimi tälle värille luulasi.

Valkoisen kermakon ja sokerikon. Yksi sokerikko onkin jo meillä tee pussien tarjoiluastiana, joten sopii hyvin pöytään, vaikka Arabian Lumi astiaston kanssa.

Lumi sarja on yksi lempi astiastoista.

Tähän sarjaan kuuluu paljon eri osia, joita kaikkia en edes yritä saada. Tämä sarja on vaan niin yksinkertainen, joten on helppo yhdistää muihin sarjoihin ilman, että ne riitelevät kattauksessa toistensa kanssa. Se on mielestäni Arabian astioissa yksi hyvä ominaisuus, että niitä voi yhdistellä toisiinsa.

Nuutajärven tuotannosta tuli muutama Kynttilälyhty. Pilvi tuikuista ei usein nähtyjä värejä ja Nuutajärven Usko tuikku.

Nyt onkin sitten Toivon ja Rakkauden löytäminen haasteena.

Tämä usko tuli vahingossa, yhtäkkiä tajusin, mitä yhdessä myyntipöydässä on ja olihan se pakko kysyä mitä hän pyytää. Minulla on jo SPR:n risti kynttilälyhty, jonka on tehnyt Muurlan lasi vuonna 2004. Kysyin tiedon, joskus aikoinani, kun löysin tämän kynttilälyhdyn sähköpostin avulla, sähköpostiosoitteen löysin Muurlan www-sivujen kautta.

Näissä kynttilälyhdyissä ei ole juurikaan eroa, mutta Muurlan usko tai risti on aavistuksen kevyempi ja reunat ovat terävämmät. Nuutajärven kynttilälyhdyssä kaikki reunat ovat pyöreämpiä ja takana on signeeraus, Hand Made in Nuutajärvi Finland.

Tässä on vielä kuvat näistä tuikuista.

risti_ja_usko_tuikut risti_ja_usko
SPR:n risti vasemmalla ja oikealla Nuutajärven Usko Samat tuikut pohjasta

Kiitos muuten muutamalle myyjälle, jotka tunnistivat minut.

Olemme keskustelleet Facebookissa yksityisviesteillä, mutta emme ole koskaan nähneet livenä. Oli mukava jutella, vaikka taisi nyt käydä niin, että minä olin äänessä.

Kun tapaamme taas, kuuntelen mielelläni teitä.

Lisäys 15.11.2016

Löysin live kirpputorilta Nuutajärven Toivo (Ankkuri) tuikun, mutta koska kyseisessä tuikussa oli pieni särö takana, jätin sen sinne.

Kuva oli tietenkin otettava.

Nyt vielä tuo Rakkaus (Sydän) tuikkun kuvan saaminen olisi haasteena.

Olisin todella mielelläni ostanut Toivon meille kokoelmaani. Minä vaan olen valmis ostamaan sen täysin ehjänä ja kohtuu hinnalla.

ankkuri
Nuutajärven Toivo (Ankkuri)

Blogien kuvien lainaaminen, vol 2


Onko kukaan lukijoista miettinyt tätä asiaa, miltä tuntuu huomata asioita.

Käyn omalla vapaa-ajallani kuvaamassa esim. Iittalassa Desingmuseossa.

En omista ajolupaa, joten minun täytyy pyytää ystävää, sukulaista tai puolisoa lähtemään kanssani erikseen kyseiseen museoon tai näyttelyyn kuvaamaan.

Kotiin päästyäni tietenkin raakaan pois ne kuvat, jotka ovat epäonnistuneet tai muuten ei hyviä. Muokkaan kuvat julkaisukelpoiseksi ja laitan kuviin © merkin ja tämän blogin nimen (© Kruununjalokivet.com). Tämän merkin pitäisi jokaiselle kertoa, että kuvaan on jollakin tekijänoikeus.

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/16 määrittelee © merkin seuraavasti:

Tekijänoikeusmerkkiä (engl. copyright ’tekijänoikeus’) voidaan käyttää ilmoittamaan, kenellä on teoksen tekijänoikeudet. Tekijänoikeus syntyy lain mukaan automaattisesti sille, joka luo teoksen. Merkintää ei käytetä juoksevassa tekstissä.

Jos, ette ole huomanneet kyseinen blogi ei ole ilmaisella palvelimella, vaan tämä on ihan oma domain osoite.

Joten minä voin myös sanoa miten kuvia tästä blogista käytetään. Katson, että kuvien lainaajat haluavat vain rusinat pullasta.

Kun huomautan jossain facebook ryhmässä niin yleensä tulee anteeksi pyyntö ja joidenkin mielestä asia on sillä kuitattu.

Minä olen nyt aikaa sitten kirjoittanut tähän blogiin selvästi, että kuvien lainaaminen ei ole suotavaa ja kertonut mitä siitä seuraa.

Kun ilmoitan tehneeni tutkintapyynnön viranomaiselle saan viestiä tyyliin, olen ilkeä ja menikö herne nenään. En nyt laita kyseistä meemiä tänne, koska sen varmasti jokainen on nähnyt. Minä en arvosta meemejä lainkaan, minusta ne on lapsellisia. Eikö mitään muuta keksitty ?

Kannattaisi miettiä asiaa vähän laajemmin.

Pidätkö siitä, että toinen ottaa sinun työsi tuloksen internetistä ja lainaa sitä ihan surutta. Sitten, kun huomautat asiasta tulee anteeksipyyntö, ei muuta. Kumminkin sinä olet tehnyt työtä ja käyttänyt aikaasi.

Kuka haluaa olla ensimmäinen, jolta voin käydä poimimassa rusinat pullasta kruununjalokivi@gmail.com sähköpostiin voit ilmoittautua.

Kyllä, tämä on harrastus ja kiva sellainen. Kuvia käytetään paljon väärin.

Yksi todella kuuluisin on matta luumu mariskooli.

Tästä matta luumu mariskoolista kiertää internetissä monta versiota. Ostoilmoituksen ja myynti-ilmoituksen muodossa Tori.fi ja Huuto.net sivustolla. Sen hinta on kalleimmillaan mennyt yli 550 euron Huuto.net palvelussa. Tämä kuva on otettu blogista, jonka pitäjä on yksi mariskoolien keräilijiä.

Sitten joku onneton menee ja ostaa matta luumun ja ei huomaa, että kuvat on otettu blogista.

Rahallinen menetys olemattoman tavaran ostajalle voi olla huomattava. Välttämättä näitä rahoja ei saa takaisin. Ei edes ulosoton kautta, vaikka tekijälle saisikin tuomion oikeudessa. Tekijä voi olla ilman tuloja tai muuta omaisuutta, josta periä tätä tuomittua korvausta.

Kun kerrot, että nyt olet ostanut olemattoman tavaran tulee jotkut viisasteleen sinulle.

Miksi ostit postin kautta ja maksoit etukäteen tilille ?
Miksi olit niin ajattematon ?

Lohduttaa paljon sitä, joka on tullut ostaneeksi olematonta ja rahoittaneen, jonkun elämää, ehkä suurellakin summalla.

Tämä on kiva harrastus, kyllä todellakin. Teet mitä tahansa, niin aina sataa paskaa niskaan.

Mariskoolin tyylinen sokerikko ja leivostarjoitin


Kävin sitten tänä vuonna taas Iittalassa olevassa Desing museossa. Siellä on vitriinissä Mariskoolin tyylinen sokerikko ja leivostarjotin.

Tämä leivostarjotin on aivan, kun olisi tehty mariskoolista ja vielä kahvituntityönä.

Kuvat on otettu lasivitriinin läpi, joten en ole voinut pyöritellä niitä käsissäni.

Haluan silti oikaista muutaman tiedon, leivostarjottimella ei ole nimeä. Sokerikolla on nimi Onni.

Olen laittanut kuviin näkyviin museon omat merkinnät. Nämä ovat samassa esittelyhyllyllä vitriinissä.

Oletan, että leivostarjotin on samaa aikakautta. Sormus osa on sama, kun sokerikossa ja mariskoolin malli on muuttunut 1970 -luvulla.

Sokerikko_ja_Leivostarjotin_blogi Sokerikko_ja_Leivostarjotin_ylhaalta_blogi
Sokerikko ja Leivostarjotin Sokerikko ja Leivostarjotin ylhäältä
Sokerikko_blogi Leivostarjotin_blogi
Sokerikko Leivostarjotin

Lisäys 31.1.2017

Ystävällinen henkilö laittoi minulle linkin, jossa on sokerikko ja kermakko, kuvastosta. Linkki löytyy kysymyskohdasta.

Nyt voisin laittaa teille kuvaa sokerikosta, jonka olen löytänyt live kirpputorilta.

Tähän kuuluu kermakko, mutta sitä en ole vielä koskaan onnistuntu näkemään missään. Kun sokerikon näin ei minulle tullut mieleen, että tähän kuuluu kermakko. Nyt tiedän tämän.

Kiitos kuuluu blogin lukijalle.

Sokerikko Sokerikko
Sokerikko

Viialan lasitehdas


Kävin sitten viikolla Toijalassa ihan muissa asioissa.

Samalla kävin kirpputorilla Toijalassa, näitä on siellä tällä hetkellä kaksi.

Kummatkin kävin vilkaisemassa ja voin kertoa.

Oli siistejä ja todella kohtuu hintaista tuotetteita.

Löytöjä tuli tehtyä, omaan käyttöön. Yksi tuli myös värinsä vuoksi, vaikka en tiennyt mitä sillä teen.

Viiala kuuluu nykyään Akaan kaupunkiin. Samoin myös Toijalla.

Yhdeltä kirpputorilta neuvottiin käymään myös Viialan kirjaston tiloissa olevassa näyttelyssä. Sinne olenkin nyt suuntaamassa ensi viikolla kamerani kanssa.

Miksi en mennyt silloin, kun olin Toijalassa ? Oli iltapäivä ja kyseinen näyttely ei olisi ollut, kun noin 30 minuuttia vielä auki.

Haluan käydä rauhassa ihailemassa tätä Viialan (Wiialan) lasitehtaan tuotatantoa.

Tässä on heidän näyttelystä ja historiikistä julkastu artikkeli http://akaanseutu.fi/2016/07/10/viialan-lasia-naytilla-viialan-kirjastossa/

Artikkelissa kerrotaan hiukan tämän lasitehtaan historiaa. Joten kannattaa lukea ajatuksella ja huolella.

Kuvia laitan, kun olen käynyt kuvaamassa niitä ihan itse, kun ehdin.

Mariskooli ja niiden historia


Mariskooli on ihana ja tässä on muutama kuvattu.

Pitkään olen seurannut erilaisista paikoista keskustelua ja kuvia.

Näissä on paljon yhteistä kivituikkujen kanssa, joita minulla on iso kokoelma ja tietoa, joten niiden avulla olen päässyt aikoinani tutuksi ja uskalsin, lähteä keräämään näitäkin. Aina uusi tieto on tervetullutta, sitä ei ole koskaan liikaa.

Lisäksi Iittala on julkaissut listaa niiden väreistä ja tuotantovuodesta, sieltä on hyvä katsoa ja miettiä mikä on mahdollista ja mikä ei. Paljon puuttuu tästä Iittalan julkaisemasta listasta. Ja joidenkin värien kohdalla täytyy tietää mikä on ero tai milloin on ollut tuotannossa.

Teksti Marimekko on tullut vuosina 2003 – 2004. Sitä ennen on ollut silkkitarra 1980 – 2004 välisenä aikana, sitä ennen on ollut paperista tarra jossa lukee Marimekko.

Mariskoolin malli ei ole tuotesuojattu, mutta nimisuojattu on, eli nimeä saa käyttää vain Iittalan / Marimekon Mariskoolista.
Esi-isänä pidettyjä lasikulhoja on ollut olemassa ja muitakin versioita ja itse se on tullut Marimekollekin kopioituna. Alkuperäistä pidetään Saksassa tehtynä.

I – Tarran on suunnitellut Timo Sarpaneva 1956 ja ensimmäisen kerran sitä on käytetty vain i kokoelmassansa, Nämä astiat saivat suuren suosion. Myöhemmin nämä tarrat tulivat käyttöön muihin astioihin ja esineisiin (Lähde: Suomalaisen lasin juhlaa, Iittala 125, sivu 41).

Iittalan omien tarrojen merkitys on seuraava:

1958-1974 oli käytössä kolmio-muotoinen merkki, jossa valkoisella teksti Made in Finland.

1974-1991 merkki oli vaakasuoran suorakaiteen muotoinen, edelleen siinä oli mukana teksti Made in Finland.

1991-2001 Merkki oli nykyisen muotoinen, tekstinä valkoisella iittala Finland.

2001 asti on käytössä ollut nykyinen merkki mustalla Iittala-tekstillä.

Nuutajärven ”kala-merkkiä” on käytetty vuosina 1953-1994. Se on Kaj Franckin suunnittelema. 1970- ja 1980-luvulla sitä käytettiin vuorotellen Arabian ”kruunu”-tavaramerkin kanssa.

Lähde: http://kysymuseolta.fi/designmuseo/#!id=642

Arabia (official) Kruunu tarralla olevia Mariskoolia olisi tehty jonkun tiedon mukaan 1970 – 1977 vuosina ja ei ole kamalan yleinen. (Tämän tiedon olen ottanut harrastelijoiden keskustelusivustolta ja en ole pystynyt varmistamaan tietoa.).

Virallinen tieto ei tunnista tätä tai vahvista tätä tietoa (olen kysynyt heiltä sähköpostilla kyseistä tietoa Arabian kruunu tarran käytöstä ja sen ajankohdasta).

Pienet ovat tulleet tuotantoon 2008 ja näissä kaikissa täytyy lukea MARIMEKKO jotta on aito. Lisäksi pieniä on huomattavasti vähemmän virallisesti tehty väreinä. Nyt vuoden 2015 lopussa lopetetaan pienten Mariskoolien tuotanto.

8.10.2014 olen kysynyt näin Iittalan verkkosivujen kautta, kun keskustelimme eräällä sivustolla, voiko Mariskooli nimeä käyttää kuka tahansa ja miten tahansa, kun myy Mariskoolin tyylisiä maljoja.

Kysymys:

Olen löytänyt erilaisia ilmoituksia Mariskooleista ja haluaisin tiedustella onko Iittalalla tai Marimekolla tuotesuojaa tai tavaramerkkiä Mariskooliin. Voinko myydä hyvin paljon samanlaisen tuotteen Mariskoolina, mutta en Iittalan tekemänä?

Vastaus:

Mariskooli on rekisteröity Marimekon ja meidän käyttöömme tuotenimenä, eli sitä voi käyttää ainoastaan aidoista Mariskooleista.

Muiden valmistamista, Mariskoolin näköisistä tuotteista voi käyttää esim. nimitystä lasimalja.

Tässä on Iittalan lasimuseosta kuvattu kuva. Tämä kuva on myös kirjassa Suomalaisen lasin juhlaa, Iittala 125. Näitä on pidetty mariskoolin esikuvana. Kuva on otettu Iittalasta Desinglasimuseon seinältä.

Mariskoolien_esi_isät
Kuvassa on ison ja pienen mariskoolin esikuvat.

Linkkejä:

http://antiikkidesign.fi/uutiset/uusi-numero-4-slash-2017

http://antiikkidesign.fi/blogit/mariskooli-suomalaisuuden-ikoni