Aihearkisto: Suomalainen lainsäädäntö

Tilasitko varastettua tavaraa omalla ostoilmoituksellasi?


Kun teet internetissä toimivalle myynti- ja ostopalstalle ilmoituksen, jossa kerrot haluavasi ostaa jonkun tuotteen, mieti minkälaisen ilmoituksen kirjoitat.

Oletko valmis noutamaan tavaran vai ostatko sen postin kautta.

Sinun ostoilmoituksesi voi olla tavallaan tilaus. Joku voi tietoisesti varastaa kyseisen tuotteen ja myydä sen sinulle.

Feissarimokissa on esimerkikisi vaaleanpunainen Jopo merkkinen pyörä ollut kirpputori sivustolla myynnissä. Sen keskustelusta voidaan päätellä, että Jopo on ollut löytö / varastettu polkupyörä ja sen todellinen omistaja kyselee omaisuutensa perään.

http://www.feissarimokat.com/2015/06/kahakka-kirpputorilla-osa-23/

Tämän esimerkin myötä, joskus täytyy miettiä tuliko tehtyä tilaus. Joskus ostoilmoitus tavallaan ruokkii luvattomia tavaran ottamisia.

Varastetun tavaran ostaminen tietoisesti on säädetty rangaistavaksi teoksi.

Siksi kannattaa yrittää selvittää ennen ostoa tavaran alkuperä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L32

Löydät olemattoman tavaran myyjän myynti-ilmoituksen internet myynti- ja ostopalstalta


Kuten olen kertonut oman olemattoman tavaran myyjän toiminnasta.

Nyt syyskuussa tein mielenkiintoisen löydön internetin myynti- ja ostopalstalta.

Löysin kyseisen olemattoman tavaran myyjän nimellä ja puhelinnumerolla myynti-ilmoituksia. Näissä myynti-ilmoituksissa myytiin kotiin, harrastuksiin ja elämiseen käytettävää tavaraa. Myynti-ilmoituksessa oli se puhelinnumero, jonka hän antoi minulle silloin, kun teki petoksen.

Mikä oli ensireaktioni?

Ensin en meinanut uskoa silmiäni, voiko tämä olemattoman tavaran myyjä olla näin härski, että 2 vuoden jälkeen luulee, ettei kukaan muista hänen myynti-ilmoituksessa olevaa puhelinnumeroa (jolla teki petoksen, tuomio on tullut tästä).

Lisäksi käyttää vielä omaa nimeänsä?

Näköjään voi.

Mistä tiedän tai muistan 2 vuotta vanhan puhelinnumeron?

Minulla on tallella kaikki hänen kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto. Lisäksi myyntipalstan kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto tallessa. Sieltä on helppo tarkistaa asioita nopeasti.

Miten toimin?

Jokainen voi tietenkin toimia miten haluaa. Minä en viitsinyt kirjoittaa kyseisen myyntipalstan kautta viestiä hänelle. En halua olla hänen kanssa missään tekemisissä, mutta ulosottoviranomainen saa minulta aina postia tietyin väliajoin. En aijo unohtaa hänen käräjäoikeudesta tuomittuja vahingonkorvauksia, enkä lopettaa hänen seuraamista taustalla ennen, kun saan vahingonkorvaussumman korkoineen takaisin.

Laitoin kyllä myynti- ja ostopalstan ylläpidolle viestiä, että jos haluatte voitte tarkistaa tietyillä tiedoilla, käräoikeudesta paperit, tälle nimelle on ja löytyy tuomio petoksesta, joka on saanut lainvoiman.

Yleensä internetissä olevissa myynti- ja ostopalstoilla on linkki, jossa voit ilmiantaa ilmoituksen, kun ilmiannat ilmoituksen perustele ilmianto hyvin.

Joidenkin myynti- ja ostopalstojen säännöt sanoo, että täytyy olla oma kuva ilmoituksesa, joten jos löydät kuvan, joka on sinun, tee ilmianto, näin ylläpito voi puuttua paremmin kuvaa väärinkäyttäjän toimintaan.

Identiteetti varkaus tulee nyt rangaistavaksi teoksi


Vihdoinkin suomeen tulee lainsäädännön kautta rangaistavaksi identiteettivarkaus.

Facebookissa on paljon profiileja, jossa nimenä voi olla ihan suomalainen perusnimi, sen takaa paljastuu sitten henkilö, jolla on 100 internetpetoksia takana.

Vihdoinkin tämä tulee rangaistavaksi ottaa tavallaan toisen identiteetti käyttöön, on se sitten aito ihminen tai väärennetty olematon henkilö, jota ei ole olemassakaan.

http://yle.fi/uutiset/identiteettivarkaus_ei_enaa_pelkkaa_petkuhuiputusta_vaan_oikea_rikos/8255013 on linkki uutiseen.

Tämän jälkeen, kun esim. pariskunnasta toinen myy olematonta tavaraa ja väittää, että ei ole itse ollut myymässä, voi toinen osapuoli syyllistyä identiteetti varkauteen.

Enää ei voi toinen myydä toisen nimellä ja sitten toinen todeta, että en tiennyt yrittää vierittää pelkästään toisen niskaan tai voi, mutta tämä toinen syyllistyy vielä tähänkin rikokseen ja siitäkin joutuu vastuuseen.

Rikosnimikkeitä tulee lisää olemattoman tavaran myyjälle.

Nykyään nämä petoksen tehtailijat laittaa väärästä identiteetistä jäätyään kiinni ”mitä väliä” eli tämä olisi mielestäni pitänyt kriminalisoida jo aikoja sitten, tätä taidettiin ensimmäisen kerran ehdottaa jo vuonna 2010.

Tässä on lakiesitys eduskunnalle https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140232#idp1767680

Tässä on Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1398348937425/Files/OMML_27_2014_mietinto_104_sKoRJATTU.pdf

Kun ostat tuotteen, oletko ihan varma, ettei tullut ostettua varastettua tavaraa?


Olen tässä huolestuneena seurannut hiukan erilaisten kirpputorisivustojen toimintaa.

Kun ihmisellä ei ole mitään menetettävää, voidaan mennä ihan äärimmäisiin.

Olen nyt ainakin muutaman kerran saanut lukea nyt tapauksesta, jossa myyjä on myynyt varastettua tavaraa ja tuote on varastettu kaupasta noin vuorokausi sitten.

Otetaan tuotteesta kuvat ja laitetaan myyntiin kirpputorisivustolle. Ostaja ei tietenkään ole tiennyt sitä ja hyvä uskoisena tehnyt kaupat myyjän kanssa.

Sitten vähän ajan päästä on tullut puhelu viranomaiselta, että olet ostanut varastettua tavaraa. Siinä onkin hyvä selvittäminen, oletko tietoisesti ostanut ns. kuumaa tavaraa vai et.

Kannattaa säilyttää myyjän kanssa käyty viestiketju jonkin aika näin pystyt todistamaan, että et ole ollut tietoinen, että tuote on ollut varastettu.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1396323974211 Tässä on hiukan ohjeita, onhan tämä jo hiukan vanha, mutta pätee vieläkin.

Kun sinulle myydään jotain tuotetta todella halvalla ja kauhealla kiireellä, lisäksi myyjä ei osaa kertoa tuotteen alkuperää kunnolla kannattaa pyytää saada nähdä kuitti kyseisestä tuotteesta.

Ihmisillä ei ole mitään rajaa ja kasvotustenkin voidaan myydä varastettua tavaraa.

Kun teet ostoilmoituksen on hyvä tarkistaa, kun tuotteen saat, että kyseinen tuote ei ole varastettu. Poliisikin neuvoo käytetyn tavaran ostajaa selvittämään tavaran alkuperää.

Jos sinulla on toiselta varastettua tavaraa voit saada itsekin syytteet tai saatat joutua luovuttamaan tuotteen oikealle omistajalle.

Kaikkein turvallisinta taitaa olla ostaa tuote kaupasta.

Rikoksen tekijän nimen kertominen


Mitä tehdä, kun sähköpostiin tai puhelimeen alkaa tulla viestejä, kun olet kertonut tekijän nimen esim. internetin keskustelupalstalla.

Ennen julkaisua, mieti tarkkaan mitä kirjoitat.

Suosittelen, että kirjoitat rikoksen tekijän nimen, missä lainvoimainen tuomio on tullut ja tuomion pituuden. Henkilötunnusta älä kerro.

Ennen kun julkaiset tiedon, mieti miten haluat mahdollisiin yhteydenottoihin reagoira.

Mieti haluatko vastata näihin mahdollisiin puheluihin. Varaudu siihen, että vastapuoli voi nauhoittaa puhelun ja käyttää sitä sinua vastaan. Joskus yhteyden otot, voi olla tietojen kalasteluakin.

Säilytä kaikki puhelimeen tulleet viestit, jotka koskevat kyseistä kirjoittelua. Sinulle tulleet puhelut saat nauhoittaa.

Voit ottaa tavaksi vastata tuntemattomiin puheluihin, että XXX Laadun ja turvaamisen takaamiseksi puhelut nauhoitetaan, silloin linjan toisessa päässä ollaan tietoisia.

Omat puhelut jossa sinä keskustelet on ihan laillista nauhoittaa, vaikka et kertoisi siitä vastapuolelle.

Nykyään, kun soitat johonkin virastoon tulee tuo nauhoita aina ensimmäisenä. Joten mikä estää sinua käyttämästä tätä lausetta.

Ennen julkaisua, mieti, onko sinulle jotain haittaa, jos saat syytteet tai tuomion esim. kunnianloukkauksesta.

Jos on, sitten kannattaa miettiä miten toimii.


    Yksityiselämän suoja kuuluu Suomen perustuslaissa kirjattuun perusoikeuteen. Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Yksityiselämää loukkaavan tiedon julkistaminen on kielletty. Yksityiselämän suoja kuuluu kaikille Suomen kansalaisille. Tekemällä rikoksen yksityiselämän suoja murtuu. Rikoksen tekijällä ei ole eikä kuulu olla nimensuojaa. Rikoksen tekijän henkilöllisyys pitää voida tuoda julkisuuteen.

    Oikeusministeriön työryhmä on vuonna 2012 esittänyt että rikoksesta tuomitun henkilöllisyyden paljastaminen pitäisi olla rangaistava teko yksityiselämän suojaa loukkaava tiedon levittämisestä. Ajatusmaailma rikollisen teon kuulumisesta yksityiselämän suojan piiriin on täysi normaalille elämälle vieras. Henkilön tekemä rikos on loukkaus uhria kohtaan, mutta se on myös loukkaus yhteiskunnallista järjestystä ja lainkunnioitusta vastaan. Rikos varsinaisen teon ja tuomion jälkeen ei ole osa kenenkään yksityiselämään, joten rikoksen tekijän henkilöllisyys ei siten myöskään ole suojattu yksityiselämää suojaavan perustuslain säädösten mukaan.

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) päätöksistä on selkeästi tulkittavissa, että tuomioistuin ei pidä rikosta tekona joka kuuluisi yksityiselämän suojan piiriin eikä rikoksen tekijän henkilöllisyyden paljastaminen loukkaa epäillyn tai rikoksen tekijän yksityisyyden suojaa. Saman linjauksen on ottanut myös Suomen korkein oikeus (KKO:2005:136).

Korkeimman oikeuden tuomio asiasta http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050136

Kannattaa muistaa, että poliisilla on tutkivana viranomaisena todistusvelvollisuus ja oikeus katsoo tai ottaa kantaa sitten siihen, onko tarpeeksi näyttöä tai oletko syyllistynyt johonkin rikokseen.

Ennen voimassa olevaa oikeuden tuomiota, sinä olet syytön. Ja alioikeuden tuomiosta voi valittaa ylempään oikeusasteeseen, eli tuomion saaminen on hidasta ja aikaa vievää puuhaa.

Jos viestit ovat oikein loukkaavia ja asiattomia voit tehdä omalta osaltasi tutkintapyynnön siitä, kuka kyseisiä viestejä on laittanut.

Varsinkin, jos oikeus toteaa sinut syyttömäksi tai poliisi lopettaa tutkinnan.

Lisäksi yksityiselämää loukkaavan tiedon julkistaminen on asianomistaja rikos ja jos kysytään suostutko esimerkiksi kirjalliseen menettelyyn, voit kieltäytyä. Sillä oikeus kokoontuu suomessa pääsääntöisesti, siellä missä oletettu rikos on tapahtunut.

Joten jos oletettu rikos on tapahtunut Salossa ja uhri asuu Kauniaisissa, on oikeuden käynti mitä todennäköisemmin Salossa. Ja jos syyttäjä ei lähde ajamaan asiaa, on tämän asianomaisen nostettava syyte Salon alueen alioikeudessa.

Tässä on vielä voimassa olevasta laista ote, koko laki löytyy alla olevasta osoitteesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000531

8 §
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Kuten tuossa sanottiin on tuomio sakkoja ja enintään kahdeksi vuodeksi vankilaan.

Osassa tätä kirjoitusta on lainattu http://oikeusjakohtuus.blogspot.dk/2013/02/rikos-ei-ole-siihen-/syyllistyneen.html

Lainatut kohdat on kursivoitu ja sisennetty.

Esimerkki tapaus internetissä tehtyihin olemattomien tavaroiden myynnistä


Tuomioon johtaneen rikoksen tekijä on tehnyt vuonna 2013 internetissä. Tekijä laittoi myyntiin tavaraa jota hänellä ei ollut. Olematonta tavaraa oli myynnissä internetissä olevalla osto- ja myyntipalstalla (näitä palstoja on esim. Tori.fi, huuto.net ja keltainenporssi.fi) ja petoksella saatu hyöty oli satoja euroja. Rahat menivät tekijän tilille.

Tekijä sai tuomion petosesta, kun summa suuri.

Petoksella saadut rahat rikoksen tekijä käyttää elämäänsä. Selityksiä riittää ja niitä on niin monta, kun on rikoksen tekijääkin.

Esimerkkinä voisi olla lapsen sairaus, makeaan tai jännitys elämään. Rahoitetaan petoksilla myös omaa päihteiden käyttöä.

Käräjäoikeus tuomitsi tekijälle 30 päiväsakkoa ja maksamaan petoksella saadut rahat takaisin korkoineen päivineen.

Prosessin kulku

Ensin sinun täytyy tehdä rikosilmoitus ja sitten voidaan alkaa tutkimaan epäityä rikosta, rikoksen tekijä ehtii tekeen useita rikoksia ennen, kun hänet saadaan tuomittua. Rikosta tai epäityä rikosta tutkitaan ensin noin 3 – 4 kuukautta, sitten se on syyttäjän pöydällä vielä toisen 3 – 4 kuukautta ennen, kun käräjäoikeus antaa tuomion.

Käräjäoikeuden ratkaisuihin voi hakea muutosta hovioikeudelta. Hovioikeuden tuomioon voidaan pyytää valituslupa korkeimmalata oikeudelta.

Lainvoimaisen käräjäoikeiuden tuomio saadaan siten, että kummallakin asianosaisella on mahdollisuus hakea muutosta ratkaisuun yksi kuukausi, mutta ilmoitettava 14 päivän kuluessa, jos haluaa sen tehdä. Vaikka on ilmoittanut hakevansa käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta, ei sitä aina kuitenkaan toimiteta määräaikaan mennessä ja tällöin käräjäoikeuden tuomio jää voimaan. Tässä ollaan tarkkoja, joten jos ratkaisuun muutoksen hakeminen myöhästyy, ei sitä käsitellä.

Korkein oikeus on ylinoikeusaste ja alinoikeusaste on käräjäoikeus. Hovioikeus kuuluu ylempiin oikeusasteisiin ja suomessa on 3 portainen järjestelmä. Korkeimman oikeuden päätökset ovat joskus ennakkotapauksia, eli korkeimman oikeuden ratkaisut antavat suuntaa ja ohjausta muille oikeusasteille.

Kun olet saanut lainvoimaisen tuomion, voit laittaa korvaukset ulosottoon.

Ja kun uusit ulosottohakemuksen säännöllisin väliajoin, ei korvausvelvollinen pääse ulosotosta ennen, kun on suorittanut korvauksen. Tämä vaatii hiukan korvaukseen oikeutetulta, mutta se on pieni vaiva ja velvollisuus huolehtia, että tälläinen asia ei unohdu.

Korvaukseen oikeutetun, ei tarvitse tietää korvausvelvollisen osoitetta, ainoastaan laittaa alkuperäinen tuomio ulosotto viranomaiselle ja omat tiedot jonne korvaussumma voidaan tilittää.