Avainsana-arkisto: Feikki

Tunnnistatko aidon 1970 -luvun mariskoolin?

Nyt olen nähnyt monta ilmoitusta, jossa myydään feikkiä mariskoolia.

Usein ilmoitus on seuraavanlainen:

”Myydään 1970 – luvun harvinainen mariskooli.”

Kuvasssa on todellisuudessa feikki mariskooli tai muunlainen jalallinen lasikulho.

Kun kommenttoi ilmoitusta, että ei ole aito. Saat vastauksen, että on tämä aito. Ollut isoäidillä jo lapsuudessa.

Sitä en kiistä, etteikö se voi olla ollut isoäidillä ja ihan aidosti vanha sellainen jalallinen lasikulho.

Mariskooli on vain siitä hauska tuote, että se on Iittalan tuotenimisuojattu tuote ja siittä saa käyttää vain Iittalan valmistamasta tuotteesta, joka on tehty Marimekolle.

Viimeksi perjantaina näin tälläisen ilmoituksen huuto.net nimisessä palvelussa. Tässä ilmoituksessa oli Puolalaista lasia oleva Olympia maljan näköinen kulho kuvassa.

Mariskoolin malli on hiukan vaihdellut eri vuosina, mutta muotokieli on silti pysynyt suunnilleen samana.

Tässä on kuvat aidosta mariskoolista 1970 -luvulla ja nykyisen malliset mariskoolit.

Aito 1970-luvun mariskooli Nuutajärven mariskooli Nykyinen pieni ja iso mariskooli

Alkaa meneen usko huutokauppoihin

Taas sai hieraista silmää.

Helanderin huutokauppa on aika usein esiintynyt asiantuntijana erilaisille lehdistöille suomalaisesta lasissa.

Lisäksi tiedän, että osa seuraa myös erilaisia ryhmä, jotka liittyvät mariskooleihin ja aalto maljakoihin facebookin puolella.

Silti heidän uusimmassa nettihuutokaupassa on kohteessa on Iittalan ja Nuutajärven tuotteita, josta yksi ei ole ikinä nähnytkään Iittalaa tai Nuutajärveä. Nimittäin feikki mariskooli ja vielä niin selkeä, että todella paljon sattuu silmään.

Ymmärrän virheet.

Olen alle 6 kk sisällä nähnyt useampia huutokauppakamareita, joilla on ollut huudettavana kohteena feikki mariskooli. Olen tullut siihen tulokseen, että tämä ei voi olla enää vahinko. Tulee mieleen, että onko huutokauppakamarit vahingossa ottaneet feikin myyntiin ja haluavat laittaa vahingon kiertämään.

Toinen kysymys, missä menee raja ja mikä on huutokauppakamarin vastuu?

Tässä taanoin sattui niin, että yksi henkilö oli laittanut helsinginsanomien jutusta kuvakaappuksen ja silloin yksi henkilö joka on läheisesti tekemissä huutokauppapaikkoihin huomautti tekijänoikeuksista. Tämä tapahtui facebookin puolella.

Myönnän siinä kyllä rikottiin tätä oikeutta, mutta koskahan nämä huutokauppan pitäjät ymmärtävät, että he rikkovat myös tekijänoikeuslakia.

Ymmärtääkseni Iittala omistaa tuotenimisuojan Mariskoolille ja feikkiä ei saisi myydä tällä nimellä.

Kuvassa vaaleeanpunainen ”mariskooli” on ihan jonkun muun tekemä, kuin Iittalan tai Nuutajärven

Katsoin iltapäivällä tätä kohdetta ja huomasin, että kyseinen feikki on otettu pois huutokaupasta.

Tiedän, että huutokappakamarille laitettiin viestiä, että tässä kohteessa on feikki mariskooli. Joten siittä täytyy antaa heille pisteet, että poistivat kyseisen tuotteen huutokauppakohteesta, koska ei ollut aito Iittalan tai Nuutajärven tuote.

Tämä ei muuttanut kyllä käsitystäni huutokauppakamarien luotettavuutteen, edelleen olen sitä mieltä, että ei kannata sokeasti luottaa näihin huutokauppakamarien asiantuntemukseen.

Tämä on todella niin nähty.

Yrityksen nettihuutokauppa ja feikin mariskoolin myynti

Taas sai hieraista silmää, nettissä yrityksen pyörittämä huutokauppaa oli laittanut huutokauppaan feikin pienen mariskoolin.

Tosin heidän myyntinimi oli marikooli, eli kirjoitusvirhekin vielä vahingossa tai tarkoituksella.

Kuvassa oli aito iso 155 mm mariskooli ja feikki 120 mm mariskooli.

Laiton heille viestiä, että jos tuossa pienessä ei lue marimekko jalan pohjassa, niin kyseessä on feikki mariskooli. Koskaan en saanut sähköpostiini vastausta.

Tämä väri on erittäin kuuluisa pienissä, jota myydään aitona usein. Todellisuudessa tämä väri on usein feikki, koska tätä väriä ei ole tehty edes virallisesti. Jos tämä olisi aito, olisi väri myös väliväri.

Vasemmalla feikki pieni mariskooli ja oikealla aito iso mariskooli

Olen nähnyt tämän värin arpajaisvoittona, siis feikin mariskoolin sai arpajaisvoittona.

En enää ihmettele, kun ihmiset myyvät feikkiä pientä mariskoolia aitona, jos sitä myy netissä huutokauppa yritykset ja lehdissä on juttua mariskooleista, niin kuvituskuvat on feikistä mariskoolista.

Halpaa vai ei ?

Kirpputori ostos, halpa vai ei?

Kävin pitkästä aikaa kirpputorilla. Nyt on tullut erilaiset käsintehdyt koristeet ja asetelmat kirpputoreille. Ajatuksena on monella ollut, että joulu tulee ja ihmiset haluavat ostaa erilaisia asetelmia koristeeksi. Kaikki eivät ehdi tai halua tehdä näitä asetelmia itse.

On erilaisista karkeista tehtyjä puita ja muunlaisia jouluteemaan sopivia asetelmia.

Sellaisen kirpputoripöydän näin tänään. Asetelmat ovat ihan kivoja ja tuovat monelle hyvän mielen ja joulun odotuksen tunnelman.

Itseäni häritsi tälläisessä pöydässä feikki mariskooli, johonka oli laitettu Fazerin Geisha-konvehdit. Lisäksi oli erikseen kirjoitettu, että kaikki on syötäviä.

Ensimmäinen asia, johonka kiinnitin huomiota oli feikki mariskooli.

Sitten katsoin mitä pyydetään tästä feikki mariskoolista ja hiukan Fazerin Geisha-konvehdeja.

Hinta oli mielestäni todella paljon suhteessa siihen minkä arvoinen kyseinen tuote olisi ollut sinulle kaupassa. Feikkiä mariskoolia, tätä mallia sai aikoinaan Tiimarista 3 kappaletta 10:llä mummon markalla. Nykyään saat kirpputorilta noin 1 – 3 eurolla. Karkkia tässä kulhossa ei ollut sitä vertaa mitä Fazerin konvehdi laatikkossa on, kun ostat niitä. Tarjouksesta voit saada Geisha-konvehdit tai muita laatikossa 10 eurolla 3 kappaletta.

Laskennallisesti tuon asetelman tekemiseen on mennyt alle 5 euroa, mutta myönnän täytyy sitä omalle työlle ja kirpputoripöydällekin tietekin laskea hintaa.

Itse, kyllä ostaisin aidon mariskoolin, joita voi saada tarjouksesta väristä riippuen noin 15 – 30 euron hintaan. Karkit ostaisin itse kaupasta.

Itselleni on erittäin tärkeää viedä aito mariskooli tai jokin muu vastaava, jos vien.

Koriste

Feikki mariskooli ja Geisha-konvehdit

Etelä-Suomen sanomissa ollut artikkeli 28.10.2018

Olen nyt tässä pienen ajan sisällä lukenut, kuinka huutokauppa yrittää huutokaupata feikkejä mariskooleja.

Nyt sitten Etelä-Suomen sanomat ovat tehneet jutun, jossa kerrotaan suomessa tehtävästä desing tuotteista (artikkeli löytyy painetusta lehdestä, ei www-sivuilta). Artikkelissa mainitaan, että mariskooleja tehdään Iittalassa.

Artikkelin kuvassa on feikki pieni mariskooli (pienten aitojen valmistus on lopetettu).

Muutama keräilijä laittoi lehdessä kirjoittajana mainitulle toimittajalle viestiä, että kuvassa on feikki mariskooli.

Toimittajan vastaus oli, että hän ei ole kuvia valinnut, vaan kuvittaja.

Kuvittajana toimiva henkilö ei siis tunnista aitoa suomalaista ja suomessa tehtyä pientä mariskoolia.

Nyt voin todeta, että en ihmettele enää tätä asiaa. Monissa myyntipalstoilla on kova vääntö, että kyllä minun mariskoolini on aito. Luin ihan lehdestä. Tässä vaan on oikein malli esimerkki siitä, että aina ei näköjään faktojen tarkistaminen onnistu lehdistöltäkään.

Ei ole ihme, että jotkut tuntuvat olevan pihalla, kuin lumiukko.

Kiitos keräilijälle, joka huomasi tämän artikkelin. Kuinkahan moni sai taas hieraista silmää ja aamukahvit väärään kurkkuun.

Asiantuntijallekin voi tulla virhearviointi

Aloitan isolla kiitoksella eräälle toiselle kerälijälle. Itse en välttämättä olisi huomannut tätä asiaa.

Bukowskis huutokaupasta löytyi neljä mariskoolia huutokaupan kohteena.

Se, että huutokaupataan, ei ole uutta kenellekään. Se oli uutta, että huutokaupan kohteessa oli 2 aitoa ja 2 ei aitoa eli feikkiä mariskoolia.

Kohteessa oli iso siniturkoosi ja pieni koboltinsininen mariskooli, jotka olivat aitoja. Lisäksi vaaleanvihreän sekä lilan sävyiset, jotka olivat feikkejä (ei Iittalan tekemiä tuotteita).

Lähtöhinnaksi oli laitettu 1 500 kruunua ja kohteessa oli hintavaraus. Kirjoittaessani tätä kirjoitusta tarkistin valuuttamuuntimen avulla, mitä tämä olisi ollut euroissa. Lähtöhinta olisi ollut 145 euroa. Tämä on mielestäni aika kova hinta, vaikka olikin aito koboltinsininen pieni mariskooli mukana kohteessa.

Huutokaupan sivu 18.10.2018 Huutokaupan kohde lähempää

Hämmästyksen ja ihmettelyn aihe oli, että kyseisen Bukowskis huutokaupan asiantuntija Anna Heathcote-Ball ei ollut tunnistanut aitoa marikoolia feikistä. Iittalahan on tuotenimisuojanut mariskoolin, joten sen tekemistä tuotteista saa ainostaan käyttää nimeä Mariskooli.

Asiantuntijalla on ollut nähtävissä aidot Iittalan tekemät mariskoolit. Joten olisi luullut, että hän osaisi erottaa aidon ja feikin toisistaan. Joskus tuoteväärennöksen erottaminen on hankalaa, mutta tämän lilan sävyisen feikin näki heti ja vaaleanvihreäkin oli ihan selkeä feikki, kun vähän keskittyi katsomaan kuvaa.

Tämä on vaan oikeastaan surkuhupaisaa.

Kun kirjoitan tätä kirjoitusta, on kyseiset tuotteet poistettu huutokaupasta Bukowskis:lta. Tiedän, että muutama keräilijä laittoi heidän asiantuntijalle sähköpostia ja kertoi, että heidän huutokauppakohteessa on kaksi feikkiä ja kaksi aitoa mariskoolia.

Nyt vahvistui edelleen se, että kun keräät jotain lasia tai mitä tahansa opettele asioita itsenäisesti ja seuraa erilaisia julkaisuja, myös kriittisesti.

Kopiotuotteen myyminen ja ostaminen

Olen tässä tämän kuukauden aikana seuranut yhtä myyjää huuto.netin palvelussa.

Kyseinen myyjä myy tuikkua, joka ei ole Iittalan tuotantoa ja hänelle olikin laitettu viestiä, että aidossa Kivi kynttilälyhdyssä lukee aina Marimekko. Tämä hänen myymänsä oli selkeästi eri kokoinen ja näköinen.

Silti hän myi tuikkua siten, että ilmoitukseen oli laitettu Iittala(?) kivi tuikku. Sinänsä ihailtavaa päättäväisyyttä ja rohkeutta myyjältä.

Aito kivi kynttilälyhty on joko 6 cm tai 8 cm korkea, tämä myynnissä oleva tuikku oli alle 4 cm.

Myyjää ei haitanut kokoero. Myyjä selkeästi pesi kätensä sillä, että ei väittänyt sen olevan aito.

Myyjä unhoti vaan mielestäni sen asia, että Iittalan kivi kynttilälyhty on niin tunnettu tuote, että sillä on tuotemerkkin suoja.

Aito tai ei, harhaan johtava ilmoitus kuitenkin oli.

Sama ongelma on Mariskooleissa, joka on tuotenimisuojattu.

Joten Mariskoolin näköisistä tuotteista saisi käyttää esim. lasimalja nimitystä.

Esittelen kuvissa tuotteita, jotka eivät ole Iittalan tuotantoa.

Kuvissa on oma tuikku, joka on tullut meille monta vuotta sitten. Ei ole samantyylinen, josta kirjoitan tuossa edellä. Toinen kuva on mielestäni hyvä esimerkki, jota näkee todella paljon kirpputoreilla.

2016-09-27-17-00-03 2016-09-27-17-00-20
Ei aito sivusta Ei aidon pohja
2016-09-27-16-16-40 2016-09-27-16-16-34
Ei aito mariskooli Ei aidon mariskooli hinnoittelua
Ei aito
Tämä ei aidon saisit 14 eurolla

Monesti näkee myynnissä ei aitoja. Asiasta tietämätön ostaja siten luulee ostavansa aidon suomalaisen tuoteen.

Myyjä tekee sen tahalteen tai tahattomasti. Joskus myyjä ei tiedä, että myynnissä oleva tuote ei ole aito.

Tuoteväärennösten myynti on kielletty. Myyt sitten tietoisesti tai tahattomasti.

Minun puolesta jokainen voi ostaa, jos haluaa kopiotuotteen. On olemassa niitäkin, jotka keräävät näitä ei aitoja.

Usein nämä kopiot ovat olleet myynnissä esim. Tiimarissa, EuropeHouse tai vastaavissa ns. halpatuote kaupoissa ihan muutamalla eurolla.

Joskus näkee näitä myynnissä siten, että hinta on yli 10 kertaa sen, mitä se on ollut uutena kaupassa.

Myyjän kannattaa tuoda selkeästi ilmi, että tuote ei ole aito.

Tässä on linkki tullin tiedotteeseen.

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20110608_1/

Samat kujeet jatkuu

Kuten kesäkuussa taisin jo kertoa, että odotan mielenkiinnolla kesää ja sitä, että koska tämä olemattomien tavaroiden myyjä tekee uuden kuprun.

Nyt olen saanut tietää, että tulihan se tänäkin vuonna.

Nyt vaan ei tehty omalla nimellä suoraan, vaan oli luotu Facebookiin profiili, joka oli hänen tekemä. Esiinnyttiin toisena henkilönä ja vielä siten, että ei olisi ollut helppo tunnistaa. Asuin paikaksi oli laitettu pohjanmaan maakunnan kaupunki, vaikka todellisuudessa hän asui pohjoisessa.

Mistä tiedän, että on juuri hän.

Nordeassa pankki muuttaa tilinomistajan nimen oikeaksi, vaikka laitat tilinsaajaksi Aku Ankan. Ostaja oli maksanut ostoksen Nordean tilille ja laittanut tämän keksityn henkilön nimen. Tämä vaatii, että ostajalla ja myyjällä on sama pankki ymmärtääkseni. Kun myöhemmin oli katsonut tiliotetta, olikin yllätys ollut valmis, tämän olemattoman tavaran myyjän nimi oli saajana.

Mitä tästä voi muuta todeta, että vuonna 2013 aloitettu olemattomien tavaroiden myynti jatkuu. Samoin jatkuu hänen erittäin uhkaava kirjoittelu ja uhkailu toisia kohtaan (milloin on luvattu tulla kylään ja milloin on uhattu rikosilmoituksella).

Kaikkein raadollisinta tässä on se, että oma profiili julistaa edelleen herran sanaa. Aina ei kannata luottaa edes tuohon Facebook profiiliin.

Nyt täytyy todeta, että onnea sinulle joka myyt olemattomia tavaroita. Taas osoitit, että et pysty lopettamaan näköjään koskaan tätä touhua.

Tiedoksi myös kaikille lukijoille, minä pidän huolen, että tämä tapa olemattomien tavaroiden myyjä maksaa, vaikka kansaneläkkeestään ne korvaukset minulle.

Kun teet rikoksen ja sinut tuomitaan vahingonkorvauksiin, ei se velka vanhene ihan samalla tavalla, kun jotkut velat. Tämä velka täytyy tietyn väliajoin uusia ulosottoon, mutta myös sen vanhenemisen voi myös katkaista sillä, että hakee käräjäoikeudelta ennen vanhenemista uusintaa. Onhan tämä tekijä silloin vielä velkaa sinulle.

Tämä olemattoman tavaran myyjä ei todellakaan ole teini, joten minulla on aikaa odottaa rahoja, onhan ne kasvamassa ulosotossa myös korkoa.