Löysin viime syksynä aalto maljan, joka on 40x136mm kokoinen, väriltään keltainen.
Virallisesti en löydä tätä väriä lainkaan. Ei ainakaan Iittalan listausten mukaan.
Joten oletan, että tämä on yritykselle tehty väri. Toinen vaihtoehto on, että tehty ulkomaan tuotantoon.
 |
 |
| Keltainen aalto malja | Aalto maljan signeeraus |
Iittala ilmoitti keväällä tekevänsä uniikkeja aalto maljakkoja kierrätyslasista.
Nyt on kerrottu kuinka sellaisen maljakon tunnistaa, kun se tulee kauppoihin tai minne nyt tuleekin myyntiin.
Signeeraus tulee olemaan erilainen.
Signeeraus on seuraavanlainen ”Kierrätyslasista valmistetut Aalto-maljakot tunnistaa pohjaan laserilla tehdystä recycled-merkinnästä.”
Kuvaa tästä ei ole vielä saatavissa, koska en ole vielä yhtäkään tälläistä maljakkoa nähnyt livenä.
Lähde:
Muutama päivä sitten Ylen uutisisssa saimme lukea, että Iittala alkaa valmistamaan unikkeja esineitä hukkalasista.
Yksi esine olisi Aalto maljakko. Suupuhaltaessa syntyy hukkalasia ja sen käyttäminen on eräänlainen egologinen tekijä.
Ennen tätä hukkalasia on myyty tai annettu lasivillan valmistukseen. Lasivillaa taas tietääkseni käytetään rakennusteollisuudessa, toki voidaan käyttää muuallakin.
Nykytrendi on todellakin, egologisuus ja aina kun voidaan jäte- tai hukkalasin uusiokäyttöön se hyvä asia.
Iittala pyrikii siis vastuulliseen toimintaan ja se on myös eräänlainen kilpailuvaltti.
Kiitos muuten harrastelijalle, joka linkkasi kyseisen uutisen Facebookissa olevaan ryhmään ja antoi ajateltavaa.
Linkitän tähän Ylen uutisen, niin jokainen voi lukea sen itse.
Tämän vuoden uutuus väri on pellava.
Pellava esintyi viime keväänä ensimmäisen kerran kastehelmen jalallisessa lasissa.
Väri on hyvin paljon lähellä hiekkaa. Väri on vaaleampi.
Uutuutena tulee myös uuden mallinen Aalto kynttilälyhty, korkeus on 60 mm ja nyt jo tuotannosta poistuneet aalto kynttilätuikut ovat 55 mm. Malli on erilainen, kuin tämä 55 mm.
Samalla tuli uuden mallliset tarjoilualustat. Lisäksi Aalto maljakoihin taisi tulla uusi korkeus 270 mm.
Prismalle on myös tullut pellava iso mariskooli, vaikka ensin ilmoitettiin, ettei sitä ole tulossa. Tämä on erikoiserä, jonka saatavuudesta ei ole tietoa (tuleeko esimerkiksi Iittalan omaan verkkokauppaan tai muualle myyntiin). Päivityksenä voin lisätä, että tämä mariskooli löytyy Iittalan store ja oulet myymälöistä. Lisäksi myös verkkokaupasta.
Tässä on muutama uutuus listattuna:
| Aalto kynttilätuikku 60 mm | Värit: Harmaa, Kirkas, Pellava ja Pomeranssi |
| Miranda kulho (145 mm) | Värit: Harmaa Kirkas, Lohenpunainen, Pellava, Pomeranssi ja Sammeleenvihreä |
| Nappula ruukku | Värit: Beige, Tummanvihreä ja Valkonen |
Lisäksi:
”Iittala ottaa uudelleen tuotantoon muotoilija Oiva Toikan mielikuvituksellisen ja värikkään Hedelmiä ja vihanneksia -taidelasisarjan. Jokainen lasitaide-esine saa muotonsa yksitellen Iittalan lasitehtaalla käsityönä ja suupuhaltamalla. ”
Nämä Oiva Toikan uudelleen otetut hedelmät ja vihannekset on myynnissä vain Iittalan omissa myymälöissä.+
| Omena, aavikko ja karpalo |
| Kesäkurpitsa, sammaleenvihreä |
| Kurpitsa, keltainen |
| Munakoiso, lila |
| Rypäle, sade |
| Sipuli, valkonen |
Lähteenä on käytetty www.iittala.com sivustoa.
Aamulehdessä on juttu Iittalan lasitehtaalta työskentelevistä lasinpuhaltajista.
Kyseisessä jutussa on myös paljon lasiosaamisen historiaa. Ja tähän tekstiin laitan paljon lainauksia kyseisestä jutusta.
Kuten on tiedety, lasinpuhaltajan työ on vaativaa ja tarkkuutta vaativa fyysinen työ. Kaikki työvaiheet vaativat tekijältä paljon. Ja jutussa on henkilö, joka on työskennellyt Iittalan lasitehtaalla Hämeenlinnassa juttua kirjoitettaessa 14 vuotta.
Kyseinen henkilö on erikoistunut Toikan lintuihin ja kertoo, että ”Lasinpuhaltaja ei ehdi koko uransa aikana oppimaan kaikkea sitä, mitä tässä työssä on opittavaa”. Henkilöllä on lasiartesaanin tutkinto.
Kun tehdään Toikan lintu. Itse linnun tekemisessä ei ammattilaiselta mene kauaa. Linnun jäähtyminen taas vie tunteja.
Tämä johtuu siitä, että lasimassa 1450 asteista ja jäähtyy todella nopeasti. Kun lasimassa on jäähtynyt liikaa, sitä on vaikea työstää lasinpuhaltajan. Jähtyminen poistaa myös lasissa oleet jännitteet.
Alvar Aalon Savoy-maljakon valmistaminen edellyttää viiden vuoden työkokemusta. Eli ei ihan heti onnistu kaikilta.
Iittala ei paljasta tuotantomääriä, liikevaihtoon tai kannattavuuteen kuuluvia asioita.
”Edes Iittalan lasimyymälän työtekijät eivät saa tietää, montako Aalto-maljakkoa lasitehtaalta matkaa maailmalle.”
Samassa jutussa on myös Iittalan vastuullisuutta ympäristöön ja muihin.
Lyhyesti kerrottuna. Iittalan lasitehdas on ympäristövastuullinen tehdas. Se kierrätää rikkinäiset ja vialliset tuotteet. Kirkas Mänki voidaan käytää uudelleen, joten se myös käytetään.
Iittalan lasitehdas työllistää tällä hetkellä noin 200 henkilöä.
Lasiteollisuuden historia
Ensimmäinen lasitehdas on perustetiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681. Vielä 1800 -luvulla Suomessa oli lasitehtaita kymmeniä. Nykyään Iittala on pohjoismaiden suurin käyttölasia valmistava lasitehdas. Iittalan historia on monivaiheinen ja syinen. Iittalan lasitehdas on perustettu vuonna 1881. Iittalan historian voisi kirjoittaa myöhemmin ihan omana tekstinä.
Suupuhallus
Suupuhallus on pysynyt vuosien saattossa samanlaisena ja tämä taito on pysynyt samana tehtaan historiassa. Tehdas on reilusti yli 135 vuotta ollut toiminnassa.
Lasinvalmistus
Hiekka on yksi suurimmista materiaalista, kun valmistetaan lasia. Lasissa käytetään noin 60 – 70 prosenttia hiekkaa. Hiekka on pohjameren hiekkaa ja sitä tuotetaan Belgiasta. Hiekan aluperällä on väliä. Suomalainen hiekka värjäisi lasin vihertäväksi. Lisäksi lisätään Kalsimkarbonaattia, soodaa sekä muita aineita. Saadaan lasin raaka-aine eli Mänki. Väri lasiin saadaan maametalleista, mutta tämän enempää ei Iittala halua asiaa valoittaa.
Väri
Aktiivisessa käytösssä Iittalalla on 20 väriä, mutta Toikan linnuissa värejä on käytössä noin 70 eri väriä. Arkistossa on kaikkiaan 200 eri väriä. Iittlan yksi erikoisosaaminen on juuri värilliesssä lasissa. Siksi ei tietenkään ole järkeä paljastaa kaikkia tähän liittyviä tietoja. Kilpailu on tälläkin alalla varmasti kovaa.
Puumuotit
Osa muoteista tehdään Tervalepästä ja säilytetään läheisessä Äimä-järven pohjassa. Sieltä sitä sitten otetaan tarpeen mukaan. Kun muotti kuivuu, se kutistuu. Se taas muuttaisi esineen mittoja.
Tervaleppä muotissa ei ole syitä, eikä siihen synny pihkaa. Ongelmana on Tervelepän saatavuus, vaikka Fiskarssin emoyhtiöllä on metsää. Tervalepän suhteen Iittala tai Fiskars emoyhtiö ei ole omavarainen.
Tähän on käytetty todella paljon lähteenä Lasitehtaassa kaikkein vaikeimpia töitä pystyy tekemään vain muutama erittäin kokenut lasinpuhaltaja – esimerkiksi Alvar Aallon kuuluisan maljakon valmistaminen edellyttää vähintään viiden vuoden kokemusta
Professori Oiva Toikan (1931 – 2019) näyttely on tänä vuonna Riihimäellä Suomen Lasimuseossa.
Näyttelyn nimi on Oivan Ihmemaassa.
Näyttelyssä on paljon erilaisia Toikan esineitä, kuten lintuja. Linnuista ei tosin ollut kaikkia.
Kävin kuvaamassa tätä näyttelyä, paljon tuli otettua kuvia.
Laitan tähän vuosikuutioiden kuvat. Kaikki kuvat eivät jostain syystä onnistunut haluamalla tavalla. Vuosikuutioissa on 1977 – 1994 välisenä aikana oli I tarra ja Nuutajärven kalatarra. Sen jälkeen niissä on vain Iittalan I tarra.
Vuosikuutiot olivat 1977 – 2019 väliseltä ajalta:
 |
 |
| Vuosikuutio 1977 | Vuosikuutio 1978 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1979 | Vuosikuutio 1980 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1981 | Vuosikuutio 1982 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1983 | Vuosikuutio 1984 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1985 | Vuosikuutio 1986 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1987 | Vuosikuutio 1988 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1989 | Vuosikuutio 1990 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1991 | Vuosikuutio 1992 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1993 | Vuosikuutio 1994 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1995 | Vuosikuutio 1996 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1997 | Vuosikuutio 1998 |
 |
 |
| Vuosikuutio 1999 | Vuosikuutio 2000 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2001 | Vuosikuutio 2002 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2003 | Vuosikuutio 2004 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2005 | Vuosikuutio 2006 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2007 | Vuosikuutio 2008 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2009 | Vuosikuutio 2010 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2011 | Vuosikuutio 2012 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2013 | Vuosikuutio 2014 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2015 | Vuosikuutio 2016 |
 |
 |
| Vuosikuutio 2017 | Vuosikuutio 2018 |
 |
|
| Vuosikuutio 2019 |
Tämä on Iittalan tehtaalla tehty koekappale, joka ei ole koskaan tullut tuotantoon ja sitä kautta kauppoihin.
Sitä en tiedä, miten tämä on päätynyt tehtaan ulkopuolelle ja koska tälläinen kokeilu on tehty.
I tarra antaa viitteen, että on 2001 vuoden jälkeen tehty kokeilu.
Sitä en myöskään tiedä, onko näitä tehty kuinka paljon ja muun värisenä. Tämä on selvästi Turkoosi.
Pitkän aikaa mietin, haluanko tämän tuikun kokoelmiini, mutta koska minulla on kruuunukynttilällle tarkoitettu 255 mm kynttilälyhty, joka ei ole ollut virallisesti tuotannnossa päätin, että tämäkin tuikku saa kodin kokoelmistani.
Tämä kokeilu ei ole ainoa laatuaan, mutta mielenkiintoinen.
Kivi kynttilälyhdyissä olen nähnyt muutamakin kokeilu version, jotka ovat päätynyt tehtaan ulkopuolelle.
Ulkonäollisesti tämä kyllä nopealla vilkaisulla muistuttaa Pentikin tuotannossa olluta tuikkua.
Tämän kokeilu version tunnistat, tuikun pohjassa lukee Alvar Aalto, Iittala
 |
 |
| Tuikku sivusta | Tuikku ylhäältä |
 |
|
| Tuikun pohja |
Kävin monen vuoden jälkeen Riihimäellä pidetyssä lasipäivät tapahtumassa.
Tapahtuma paikka oli Suomen lasimuseo.
Paljon oli porukkaa ja ihan mielenkiintoisia lasiesineitä.
Muutama ulkomaalainen lasiesine oli myynnissä ja vielä siten, että myytiin aitona.
Yksi asia on sitkeässä, Aalto maljakkosta värissä rubiininpunainen.
Väri on kyllä todella vaikea tunnistaa, mutta kun tietää miten sen tunnistaa sen tunnistaa kyllä. Usein kuulee vastaväitteitä, niin tänäänkin. Minun puolesta voi myydä Tulenpunaisen maljakon Rubiininpunaisena. Tiedän vaan, että lihava riita tulee, kun ja jos ostaja saakin selville, että hänelle on myyty Tulenpunainen maljakkko selkeästi yli hintaan.
Rubiininpunainen aalto maljakko on ollut tuotannossa vuosina 1999 – 2005 välisenä aikana, niin numeroituna sarjana, kun ilman numerointia. Rubiininpunaisessa en ole nähnyt maljakossa keltaisuutta.
Rubiininpunaisen maljakon reuna on kokonaan punainen, koska tuo väri oli tehty kokopunaisesta väristä.
Tulenpunaisessa katsoen punainen kerros vain keskellä, sen molemmin puolin on kirkkaat lasikerrokset. Lisäksi Alvar Aalto Iittala tehty laaserilla. Tulenpunaisessa maljakossa voi kuultaa jonkin verran reunoista keltaisuutta, ei aina.
Tulenpunainen on ollut tuotannossa 2007 – 2014 välisenä aikana, tämän jälkeen on tullut Karpalo.
Rubiininpunaisen ovh hinta on ollut noin 850 euroa ja Tulenpunaisen 250 euroa.
Oli mukava jutella muutaman henkilön kanssa ja nähdä ihan omin silmin erilaisia esineitä.
Lähteenä on käytetty Iittalan asikaspalvelun vastauksia.
Iittala on sitten tehnyt päätöksen, että tämän vuoden uutuusväri on Merensininen.
Tämä näkyy siinä, että erilaisia käyttöesineitä ja muita esineitä tehdään merensinisen värisenä.
Aino Aalto sarjaan tulee juomalasi (ollut aikaisemminkin tuotannossa)
Aalto maljakoita tulee 160 mm, 251 mm, 220 mm ja kulho 75 mm. Lisäksi tulee monimaljakkopakkaus, jossa on 160 mm ja 95 mm maljakot.
Kartio sarjaan tulee kaadin (ollut aikaisemminkin tuotannossa)
Kastehelmi sarjaan tulee purkki, kulho, juomalasi ja lautanen
Uutuus sarja Raami saa merensinisen juomalasin
Kaasa kynttilälyhty
Varmasti löytyy muitakin tuotteita, jotka ovat merensinisenä, mutta nämä ovat tulleet uudelleen tuotantoon nyt alkuvuodesta 2019.
Yksi asia on ennustettavissa, Aalto maljakoista on olemassa väri juhlavuoden petrooli, joka on hyvin paljon saman värinen, kuin merensininen.
Joten odotan mielenkiinnolla, kun ihmisillä alkaa meneen sekaisin nämä kaksi väriä Aalto maljakoissa. Juhlavuoden petrooli on ollut Iittalan tehtaan 125 vuoden juhlavuoden värinä, jota vietettiin vuonna 2006.
Kävin katsomassa merensinistä aalto maljakkoa ja olen myyjän kanssa samaa mieltä. Uutuus väri ei poikkea aikaisemmasta merensinisestä. Toki sävyeroja voi olla ja lasin paksuus vaikuttaa siihen, miten väri tulee esille esineessä.
Merensininen on joissakin tuotteissa vielä tuotannossa ja ns. vanha väri, joten ihan uuutta väriä ei siis tullut tänä vuonna Iittalalta.
Löysin tälläisen seuraavanlaisen tekstin heidän www-sivuilta:
”Vuonna 2019 Iittala tekee yhteistyötä WWF:n kanssa, ja vuoden aikana jokaisen Suomessa myydyn merensinisen esineen myyntihinnasta lahjoitetaan 2,5 % Arktisen alueen suojeluun.”
Olen nyt tässä pienen ajan sisällä lukenut, kuinka huutokauppa yrittää huutokaupata feikkejä mariskooleja.
Nyt sitten Etelä-Suomen sanomat ovat tehneet jutun, jossa kerrotaan suomessa tehtävästä desing tuotteista (artikkeli löytyy painetusta lehdestä, ei www-sivuilta). Artikkelissa mainitaan, että mariskooleja tehdään Iittalassa.
Artikkelin kuvassa on feikki pieni mariskooli (pienten aitojen valmistus on lopetettu).
Muutama keräilijä laittoi lehdessä kirjoittajana mainitulle toimittajalle viestiä, että kuvassa on feikki mariskooli.
Toimittajan vastaus oli, että hän ei ole kuvia valinnut, vaan kuvittaja.
Kuvittajana toimiva henkilö ei siis tunnista aitoa suomalaista ja suomessa tehtyä pientä mariskoolia.
Nyt voin todeta, että en ihmettele enää tätä asiaa. Monissa myyntipalstoilla on kova vääntö, että kyllä minun mariskoolini on aito. Luin ihan lehdestä. Tässä vaan on oikein malli esimerkki siitä, että aina ei näköjään faktojen tarkistaminen onnistu lehdistöltäkään.
Ei ole ihme, että jotkut tuntuvat olevan pihalla, kuin lumiukko.
Kiitos keräilijälle, joka huomasi tämän artikkelin. Kuinkahan moni sai taas hieraista silmää ja aamukahvit väärään kurkkuun.